Miksi työkkäri ei toimi kuin Facebook?

Perjantai 30.1.2009 klo 8:27 - Heli Sirkiä

"Miksi työkkäri ei toimi kuin Facebook" kyselee Uuden Suomen blogissaan Ari Alsio, joensuulainen kaupunginvaltuutettu.

Itsekin kommentoin aiheesta hänen blogiinsa, ja kieltämättä tuntuu siltä että Suomessa yksityisyyden suoja tuntuu jo haittaavan työnhakua. Ajatelkaa nyt tietosuojavaltuutetunkin lain tulkintaa: työnhakijaa ei saa googlettaa! Miksi ei, kaikkihan sitä tekevät? Saahan työnhakijakin googlettaa yrityksen taustoja ja käydä kaupparekisterissä.

S itäpaitsi netti on pienyrittäjän - ja myös työnhakijan paras markkinointityökalu. Blogissa sekä muissa kirjoituksissa, kotisivuilla ja yhteisöissä voi näppärästi tuoda esiin omaa osaamistaan sekä arvopohjaansa työelämän ulkopuolella. Siellä muodostuu kokonaiskuva siitä, millainen ihminen työnhakija on. Aivan kuten työnhakijankin tulisi muodostaa kattava kuva työnantajayrityksestä sekä sen toimintatavoista ja yrityskulttuurista.

Netti ja yhteisömarkkinointi on aivan liian hyödyntämätön voimavara työmarkkinoilla. Onko nyt niin, että tiukat laintulkinnat ja yksityisyydensuoja estävät markkinoiden tehokkaan toiminnan?

Estääkö laki myös työnhakijoiden omaan osaamisensa tehokkaan markkinoinnin? Eikö olisi jo aika alkaa opettelemaan oman osaamisensa nettimarkkinointia muutenkin kuin vain lomakkeita täyttelemällä ja hakemuksia lähettelemällä?

Kohti freelance-taloutta

Tiistai 20.1.2009 klo 14:02 - Heli Sirkiä

Tietyilla aloilla freelance-työt ovat olleet normaalikäytäntö jo pidempään: taiteilijat, muusikot, näyttelijät ja vaikkapa toimittajat ovat perinteisesti tottuneet tähän työskentelytapaan. Kiinteitä kuukausipalkkaisia työsuhteita kun ei ole oikein ollut tarjolla.

Nyt meillä on myös keikkalääkärit, tietotyöläiset, ulkoistetut projektipäälliköt ja varmaan kohta voimme alkaa puhua "täsmäosaajista täsmätarpeisiin".  Myymme siis lisääntyvissä määrin osaamistamme, emme enää työhistoriaamme.

Moni haaveilee yrittäjän vapaudesta, mutta toisaalta pelkää yrittä misen riskiä. Entä jos tuo vapaus ja itsenäisyys olisikin mahdollista saavuttaa ilman yrittäjäksi ryhtymistä? 

Voisimme tarjota monipuolisesti omaa osaamistamme vaikka seuraavasti: yhtenä päivänä laulukeikkaa, toisena pk-yrityksen markkinointiviestintää, kolmantena lähialueen vanhusten kanssa kaupassa käyntiä ja ulkoilua,  jutustelua maailman menosta. Jos vielä huvittaa, niin ainahan voi tehdä viikkosiivouspalveluita yhdelle asiakkaalle.

Olisipa laaja ja hyvin hajautettu portfolio :) 

Tai yhtä hyvin toimenkuva voisi olla pari päivää IT-suunnittelua, sen lisäksi jotain muuta keikkatyötä. Sesonkiluontoisesti voisi vaikka lähteä Lappiin eräoppaaksi, kun tuli yliopistossa tuota ranskaakin opiskeltua. Olisipa hauska toimia ulkomaisen ryhmän oppaana - ihan vaan vaihtelun vuoksi.  

Kaikki pohjautuisi oman osaamisemme tuotteistamiseen ja sen hinnoitteluun. Olisiko tässä tulevaisuuden työ?

Puolesta vai vastaan?

Lama ja yksilön maine muutoksessa

Maanantai 19.1.2009 klo 15:55 - Heli Sirkiä

Joulun vapaapäivinä oli aikaa pohtia, mitä tarkoittaakaan maine ja muutosjohtaminen yksilötasolla. Talouskriisissä yritykset ja julkinen sektori pohtivat henkiinjäämisstrategioita omalta kannaltaan, mutta miten tämä vaikuttaa yksilöön? Kuinka moni on miettinyt omaa 'kriisisuunnitelmaa' mahdollisen työttömyyden varalle. Selviääkö tilanteesta paremmin sellainen, jolla on selkeä urasuunnitelma ja road map takataskussa, vai onko lamaan voinut varautua?

Itse katson asiaa siten, että maine yksilötasolla on toisaalta CV ja toisaalta ne tarinat, joita ihmisestä kerrotaan. Teot ja eletty elämä ovat muokanneet sen tiety n laiseksi ajan kuluessa, mutta yllättävä irtisanominen saattaa pistää pakan kokonaan sekaisin.

Sitten onkin yksilötason muutosjohtamisen paikka. Kuinka hyvin henkilö selviää tilanteesta ja akuutista kriisistään, se on aina yksilöllistä.

Vaikka irtisanominen ei olisikaan itsestä johtuvaa, on kuitenkin pakko pysähtyä miettimään, mikä on se lisäarvo, jonka uudelle työnantajalle pystyy luomaan. Sillä ilman lisäarvoa ei työpaikkoja synny. Tämä haastaa yksilön muutosjohtamiseen. Se ei ole helppoa, mutta mielestäni se on ainoa tapa löytää ratkaisu vanhojen rakenteiden sortuessa ympäriltämme.

Yksilön maine riippuu sekä hänen itsetuntemuksestaan, neuvokkuudestaan ja luovista ratkaisuista. Henkilöbrändin johtaminen on loppupelissä yksilön käsissä.

Mikä sinusta piti tulla isona?

Maanantai 19.1.2009 klo 10:00 - Heli Sirkiä

Muistatko vielä, kun olit kuvan pojan kaltainen lapsi täynnä intoa ja unelmia? Miten silloin silmät kirkkaina suunnittelit, mitä sinusta tulee isona. Meillä kaikilla oli unelmia, haaveita:

"Minusta tulee lakaisukoneenkuljettaja. Minä haluan lääkäriksi, opettajaksi, poliisiksi." Kuka mitäkin. Unelma-ammatteja oli monia.  Ja mitä meistä on tullut?

Meidän piti muuttaa maailmaa.

Meistä tuli muurareita
Taksikuskeja, suutareita
Yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita
Meistä tuli lääkäreitä
Virkamiehiä, vääpeleitä
Ja tänään voidaan hetki olla kuninkaita

Anssi Kelan biisin 1972 sanat ov at aika osuvat. Niinhän meistä tuli mitä tuli. Silti moni meistä edelleen pohtii, mikä minusta tulee isona. Varsinkin nyt, kun talouden rakenteet ovat uusjaossa.

Ryhtyisinkö yrittäjäksi? Miten löydän "unelmatyöni"? Miten löydän työtä ylipäätänsä? Siinä kysymyksiä, mitä me aikuiset pohdimme. Tavoitteena kuitenkin kaikilla - olla onnellinen ja ansaita mukava toimeentulo, eikö niin?

Olemmeko me aikuiset liian vanhoja unelmoimaan? Voiko keski-ikäinen vielä startata uuden uran? Minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla.

Tässä muutamia kysymyksiä pohdittavaksi. Sana on vapaa :)

Uusi vuosi, uusi kujeet

Torstai 15.1.2009 klo 11:56 - Heli Sirkiä

Uuden vuoden kunniaksi päätin avata omat kotisivut ja siirtää blogini tänne tilapäisesti.

Alkuvuosi on mennyt muutoksen merkeissä itsellänikin. Tarkoitus on siirtää toiminnan painopistettä sekä junioriurheilun tukemiseen että palata oman ydinosaamiseni pariin, imagoon ja maineenhallintaan.

Toivon että Sinä, hyvä lukija, esität toiveitasi blogin sisällöstä tänne suoraan tai lähetä kysymyksiä sähköpostilla.

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2009 - tehdään siitä yhdessä onnellinen ja menestyksekäs!