Mikä ihmeen henkilöbrändi?

Tiistai 24.2.2009 klo 16:39 - Heli Sirkiä

Henkilöbrändi - mikä ihmeen henkilöbrändi? Mikä se on ja kuka sitä tarvitsee, vai tarvitseeko kukaan? Näihin kysymyksiin törmään usein. Koetan siis vähän avata tätä aihetta omasta näkökulmastastani.

Wikipedia määrittelee henkilöbrändäyksen (personal branding) prosessiksi, jossa ihminen ja hänen uransa luokitellaan brändeiksi. Tuossa muodossaan se ehkä aidoimmin koskettaisi vaikkapa artisteja tai poliitikkoja, mutta toisaalta myös yrittäjiä: Madonna, Kirsti Paakkanen, UKK, Obama, Trump.

Kuitenkin yhä lisäänty vässä määrin henkilöbrändäyksel lä tarkoitetaan oman osaamisensa markkinointia ja itsensä erilaistamista massasta. Siinä missä toinen on "it-insinööri" toinen tiedetään "asiakkaan tarpeita ymmärtäväksi ongelmanratkaisijaksi".  Kysymys on siis positioinnista - tai paketoinnista. Kuinka vain haluatte.

Tom Peters lanseerasi termin yli kymmenen vuotta sitten. Hänen ajatuksiaan voi lukea erinomaisesta artikkelista The Brand Called You.  Toki Suomessakin on puhuttu "Oy Minä Itse Ab":stä tai "itsensä johtamisesta". Mutta henkilöbrändi on jotain enemmän. Se on paljon markkinalähtöisempää toimintaa, sillä työelämän pelisäännöt ovat muuttuneet kovemmaksi, ja yksilöiden on hyväksyttävä oman itsensä ja osaamisensa markkinointi osana tämän päivän realiteetteja.

Suomessa henkilöbrändäystä on sovellettu ehkä eniten nuoriin artisteihin, mutta toisaalta myös toimittajiin ja kirjailijoihin. Tuskin kukaan puhuu siitä "persoonallisen näköisen mimmistä, joka voitti Finlandia-palkinnon". Ei. He puhuvat Sofie Oksasesta.

Maine on osa henkilöbrändiä. Uusilla työn markkinoilla se on kova valuutta. Enää ei riitä se, että hoidat työsi hyvin. Lisääntyvässä määrin on merkitystä sillä, miltä näytät ja miten pukeudut, oletko timmissä kunnossa vai lupsakkaasti pyöreä; mihin sosiaalisiin ryhmiin kuulut ja millainen kuva sinusta syntyy eri medioiden kautta. Millainen on Sinä 2.0 versiosi?

Samassa yhteydessä voisin pohtia myös henkilöbrändäyksen etiikaa ja haittapuolia, koska onhan niitäkin. Mutta.. ehkä jätän sen seuraavan kirjoituksen aiheeksi :)

Miten hyvä maabrändi rakennetaan?

Sunnuntai 15.2.2009 klo 10:04 - Heli Sirkiä

Tapio aiemmissa kommenteissa kyseli, mitkä ovat ne keinot, joilla Suomi-brändin tavoitteet saavutetaan. Hyvä kysymys. Tämähän on hallitusohjelmaan kirjattu, joten varsinaiset vastaukset löytynevät elinkeinoministeri Pekkarisen, Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen ja ulkoasiainministeri Stubbin takaa. Tai sitten Jorma Ollilan takaa. En tiedä.

Itse projektiahan hallinnoi Finland Promotion B oard ja visuaalista identiteettiä säätelee Suomi brändimanuaali.

Maabrändin rakentamisessa muutosjohtamisen elementtejä

Voiko maata markkinoida - ja pitäisikö?

Lauantai 7.2.2009 klo 11:27 - Heli Sirkiä

Jatkan tästä lempiaiheestani - maabrändistä.

Suomalaisillehan on ollut tyypillistä ajatella, mitä muut meistä ajattelevat. Olipa se sitten naapuri, työkaveri tai potentiaalinen deittikumppani.

Keskustelu Suomi-kuvasta ja brändistä on käynyt vilkkaana viime syksystä. Enimmäkseen olen havainnut närää "mokomaa hömpötystä" kohtaan. Kysyinkin jo aiemmin, että mitä pahaa siinä on, että meillä on osaamista ja siitä myös muille kerrotaan.

Mikä ihmeen maabrändi?

Maabrändissä sinänsä ei ole mitään uutta. Käsitteen lanseerasi Simon Anholt artikkelissa "N ation-brands of the twenty first century" vuonna 1998. Negatiivisen maamielikuvan vaikutuksista tuotteisiin on tutkinut mm. professori Jill Klein INSEADissa.  

Suomi osallistui keväällä 2008 ensimmäistä kertaa tähän kansainväliseen Anholt-GFK Roper Nation Brands Index -nimiseen laajaan maamielikuvatutkimukseen. Tulokset julkaistiin syyskuussa ulkoasiainministeriön verkkosivuilla.

Menestyvästä maabrändistä on tuossa ihan naapurissa hyvä esimerkki: Ruotsissa on kukoistava turismi, musiikki- ja viihdeteollisuus, vähittäiskaupan konseptiketjuja ja kansainvälisiä tv-formaatteja!

Dagens Nyheterin mukaan Ruotsi on myös ohittanut perinteisesti suositut matkailumaat, Portugalin ja Espanjan.

Ruotsissa on myös menestyvä musiikkiteollisuus. Onneksemme maailmalla Suomi on myös saanut tunnettuutta musiikistaan, nimenomaan musiikin tekijöistä. Ei vain klassisesta vaan myös muusta musiikista. Co-writing workshopeja on jo toteutettu, ja uusia menestystarinoita myös artistipuolella on lähdössä lentoon erityisesti raskaamman rockin puolella.

Dagens Nyheterin mukaan turismista saadaan enemmän tuottoja kuin henkilöautojen viennistä. Lähteenä mainitaan YK:n alainen World Tourism Organizationín barometri. Olisiko tässä aineksia myös kuntatalouden kehittämiseen?

Kuka vastaa Suomi brändin menestystarinasta? 

Ennen maakuvasta vastasivat pitkälle hallitukset tai valtiot. Nykyään sitä luovat sekä yritykset että yksittäiset kansalaiset. Tai kunnan päättäjät. Suomi brändi on siis yhteisöllinen asia.

Toisaalta Suomikuvan perustaa rakennetaan niillä poliittisilla päätöksillä, jotka mahdollistavat sekä osaamisen, hyvinvoinnin että antavat edellytykset yritysten toiminnalle. Toisaalta vastuun kantaa jokainen suomalainen omalta osaltaan.

Suomikuva ei ole mainostemppu, päälleliimattu "imagokuori", vaan se heijastaa monia yhteiskuntamme asioita. Korkeiden virkamiesten käyttäytyminen, päätoimittajan irtisanominen, nuorten miesten epätoivoiset viimeiset teot. Imagoa on vaikea, tai oikeastaan mahdoton hallita. Varsinkaan tietoyhteiskunnassa. Uutiset ja kuvat levivät netin välityksellä salamannopeasti.

Kaikesta negatiivisista tapahtumista huolimatta, Suomessa on huimasti hyvää osaamista. Mielestäni sitä pitäisi markkinoida.

Lisätietoja: Suomen raportti 2008 MEK:in sivuilla

Yrittäjyyskoulutusta nuorille

Lauantai 7.2.2009 klo 10:34 - Heli Sirkiä

Yrittäjyys on nousemassa erittäin tärkeäksi työllistämisen muodoksi. Tarvitsemme uusia yrityksiä ja yrittäjiä työllistäjinä ja toisaalta yrittäjähenkisiä henkilöitä toiminnan jatkajiksi yritysten sukupolven vaihdoksessa. Suomea uhkaa työnantajapula, ei työvoimapula.

Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academy tarjoaa korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden saada todellista yrittäjyyskoulutusta osana Helsinki Metropolitan Innovation Platformin (HMIP) toimintaa.

Yrittäjyystiistai - Entrepreneurship Tuesday on kaikille avoin, ilmainen yrittäjyystapahtumasarja. Ensi tiistain teemana on rahoituksen löytäminen ja puhujina kaksi kovan luokan kansainvälistä nimeä: Alan Barrell ja Ken Smith.

Suosittelen!

Googlettiko asiakas sinut housut kintuissa?

Torstai 5.2.2009 klo 20:42 - Heli Sirkiä

Sosiaalisen median kehityksen myötä yksityiselämän ja työminän erottaminen tulee yhä haasteellisemmaksi. On vaikea sanoa, kirjoittaako henkilö blogissaan ammattiroolissaan vai yksityishenkilönä, tai miten paljon on hyvä ’avautua’ Facebookissa. Kysymys kuuluukin: missä määrin työnantaja voi puuttua siihen, miten hänen työntekijänsä netissä esiintyy?

Kuvitellaanpa seuraava tilanne: henkilö on kavereidensa kanssa ollut hauskoissa pikkujouluissa. Siellä sitten tuli ikuistettua valokuva, jota voi hauskana vitsinä lähettää kaveripiirissä.

Entäpä jos kuva päätyykin nettiin? Ja seuraavan päivän ensimmäinen asiakkaasi onkin googlettanut sinut edellisenä iltana, ja hän mainitsee kuvasta tapaamisen loppupuolella, hienon presentaatiosi jälkeen. Naamasi valahtaa kalpeaksi, ja mietit mitä sanoa.

Tuleeko sulkia hattuun? Miten pomosi reagoi? Miten se vaikuttaa tulevaisuuteesi siinä firmassa tai pidemmällä aikajänteellä?
Onko näillä asioilla oikeasti väliä, vai missä menee raja?

Monster teki sen ensin

Keskiviikko 4.2.2009 klo 19:04 - Heli Sirkiä

Kun työkkäri ei toimi kuin Facebook, niin Monster näköjään toimii.

Kävin tänään tutustumassa ensin heidän uuteen messukonseptiin ja sitten Monsterin uudistuneeseen sivustoon - tykkäsin.

Ihmettelinkin että miksei sitä kukaan ole tehnyt aiemmin. Taas yksi esimerkki, miten Suomessa pähkitään työttömyyden edessä kun asioille voisi hakea ratkaisuakin.

Tästä on hyvä kehittää rekrymarkkinointia eteen päin. Ideoita olisi vaikka kuinka paljon - mistähän aloittaisi?