Tapio kyseli Uuden Suomen blogien puolella: "Voidaanko (tai pitääkö) Suomi-brändiä kehittää keinotekoisesti (Ollilan ryhmä)? Eikö se muodostu spontaanisti: Ahtisaaren Nobel-palkinto, Pisa-tutkimus, urheilumenestys, tieteelliset läpimurrot, poliitikkojen ?oikeat? päätökset kansainvälisessä päätöksenteossa, osallistuminen Afganistanin auttamiseen jne. (plussaa) ja kouluampumiset, ?väärät? tuomiot oikeusistuimissa, ?liian vähäinen? satsaus uusiutuviin energiamuotoihin, ?liian suuri? panostus ydinvoimaan, ?liian suuri? kansallinen ?hiilijalanjälki? jne. (miinusta)."

Tähän on pakko vastata kyllä ja ei. Kysymys on hyvin mielenkiintoinen systeemiajattelun näkökulmasta, mutta palaan tähän vähän myöhemmin paremmalla ajalla. Näkisin brändi-työkalun (Anholt-GFK Roper index) hyvänä mittarina, jonka pohjalta kehitystyötä voidaan tehdä. Kannattaa lukaista linkki raporttiin, ja kiinnittää huomiota mm. kulttuuri dimensioon ja mitä sen taakse kätkeytyy.

Toinen kommentti Tapion kysymykseen "pitääkö" Suomi brändiä kehittää. Kyllä. Näin saadaan houkuteltua myös ulkomaisia investointeja Suomeen.

Esimerkkinä voidaan ottaa tuore Googlen investointipäätös Summan tehtaalle Haminaan.

- Suomi tarjoaa ensiluokkaiset edellytykset isonkin tietotekniikkafirman tarpeisiin. Hyvät tietoliikenneyhteydet, 24/7-energiasyöttö, luotettava ja hyvin koulutettu työvoima ja jopa jäähdytyskuluja laskeva viileä ilmasto ovat tekijöitä, jotka ratkaisivat valinnan Suomen hyväksi, Invest in Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Airaksinen toteaa Kauppapoliitiikka lehdessä: http://www.kauppapolitiikka.fi/public/default.aspx?contentid=159319&nodeid=41393&contentlan=1&culture=fi-FI

Kiitti vastauksista. Olen samaa mieltä, että pitää kehittää "Suomi brändiä". Mutta mitkä ovat keinot (päämäärä tietysti selvä) ? Ulkomailla on tietty käsitys/käsitykset, mutta eihän ihmisten käsityksiä/asenteita saada niin vain muuttumaan. Käsitykseni mukaan valtaosa Suomi-kuvasta on muotoutunut sekä pitkien aikojen että nykyisten tapahtumien perusteella, sukupolvien erot huomioiden. Mitä ovat ne "taikatemput", joilla sitä saadaan ohjattua positiivisempaan päin? Jos esim. spontaanin osuus on 80-90 prosenttia, vaikuttaako brändi-työryhmän yritykset mitään?
Siis pitää/pitäisi, mutta onko hyötyä?

Hei Tapio! Piti tosiaan vastata vielä pitempään, mutta ajattelin kirjoittaa siitä ihan oman kirjoituksensa. Tavoitteet maabrändillä ovat mielestäni selkeät: parantaa viennin edellytyksiä ja toisaalta houkutella tänne investointeja ja osaajia - vaikkapa opiskelijoita paremman kulttuurivuorovaikutuksen aikaansaamiseksi.

Keinoihin en osaa sanoa, koska siitä vastaa käsittääkseni paljolti sekä poliittiset päättäjät että juuri tuo brändi-työryhmä. Olen itse ihmetellyt, miksi tästä asiasta puhutaan julkisuudessa niin vähän? Syntyy vain turhia väärinkäsityksiä. Helpompaa olisi toimia avoimemmin, ja ottaa ihmiset mukaan aktiivisesti.

Suomi-kuva on muodostunut historian kautta, totta. Mutta kun sitä lähdetään nyt systemaattisesti kehittämään valittujen dimensioiden osalta ja osana paneelia, saadaan kehitystyö systemaattiseksi prosessiksi. Nopeita oikopolkuja ei ole. Ja varsinkin nyt, kun finanssikriisi iski, se sotkee pakan aika tavalla esim. kuntapolitiikassa.

Esim. junioriurheiluun ja musiikin opetukseen panostaminen tuottaa varmasti jatkossa kansainvälisen tason huippuosaajia. Samoin hyvä koulutujärjestelmä luo suomalaisille työntekijöille hyvää mainetta tunnollisina, osaavina ja luotettavina osaajina maailmalla. MUTTA - jos nyt näihin ei pystytä panostamaan, niin missä olemme 20 vuoden päässä?

Tietty samat kysymykset pätevät energiamuotojen valintoihin - miten vahvistaa osaamistamme ja mainetta ympäristöteknologian osalta?

Olisihan näitä kysymyksiä ja pohdittavaa. Mutta ihan ensimmäisenä itse haluaisin kyllä tietää, mikä tämän "brändityöryhmän" rooli on. Se on ainakin minulle jäänyt hieman hämärän peittoon.

Itse panostaisin yrittäjyyteen, kansallisylpeyden vanhvistamiseen, luovien alojen integroituun opetukseen (esim. Aalto-yliopisto), opiskelijavaihtoon, erilaisiin monikulttuurisiin asiantuntijaprojekteihin, jne.

Henk.koht. olen erittäin huolissani Suomen polarisaatiosta hyvä- ja heikompiosaisiin, varsinkin lasten osalta. Siksi muuten tuo yläpalkin kuvavalintakin :)

Hei Heli! Tulipa paljon mielenkiintoista luettavaa tuonne (15.2.2009). Tuo brändin luominen on tosiaan laaja juttu, täytyy lueskella niitä tarkemmin.

Itse olen ajatellut enemmänkin keinoja. Esim. Suomea investointikohteena markkinoitaessa olisi mainostettava puhdasta ja omavaraista energiansaantia, kun 2 tai 3 ydinvoimalaa rakennetaan tulevina vuosina. Energian saanti ja sen varmuus ovat avainasemassa suurille investoinneille. Tietysti myös puhtaan teknologian (esim. aurinkoenergian kehitystyö) kuuluu tälle alueella.
Suomen poliittista (ja tietenkin sotilaspoliittista) sekä yhteiskunnallista vakautta on käytettävä keinona.
Viennin edistämisen keinot ovat myös tärkeita, samoin turismin edistäminen.
Koulutus on hyvä brändäyksen aihe, kun on esittää (ja markkinoida!) Pisa-tutkimusta (on jo tuonut lukuisia koulutuksen osaajia tutustumaan maahamme).

Olet muuten oikeassa: brändityöryhmän pitäisi olla avoimempi, jotta me kansalaisetkin voisimme tuoda omia ideoitamme harkittavaksi (sisäänlämpiävät työryhmät eivät tässä tapauksesa ole parhaita mahdollisia). Koskettaahan Suomi-kuvan luominen (parantaminen) meitä kaikkia.

Tuo energia pointti on todella hyvä, ja sitä on harvemmin tuotu esiin ainakaan julkisuudessa. Varmasti Invest in Finland on sitä omassa työssään painottanut, ja Googlen päätöksen yhteydessähän se myös mainittiin (tuulivoima).

Ota kantaa.fi voisi olla foorumi, jossa kansalaiset pääsisivät osallistumaan tähän keskusteluun (siellä pitäisi kuitenkin olla hyvät linkit taustamateriaaliin). Myös siitä pitäisi kampanjalla reilusti tiedottaa! Toisaalta esim. jonkinlainen Suomi-brändi portaali voisi toimia. Se kokoisi yhteen eri osa-alueita (kulttuuri, koulutus, energia, teollisuus, innovaatiot, jne..) ja ehkä synnyttäisi myös innostavaa keskustelua.

Hei taas Heli,

Jorma Ollila oli eilen Arto Nybergin ohjelmassa puhumassa Suomi-brändistä. Ei Ollilasta paljon saatu irti, mutta hän korosti brändäyksessä tärkeinä talouselämää (tietysti), koulutusta, kulttuuria ja ympäristöä. Hän antoi myös mielenkiintoisen sivuston: http://www.mitasuomion.fi/ toivoen kansalaisilta ideoita.

Brändin ajatus kait on tuotteiden lisäarvon korostaminen. Esim. brändi-farkut ovat haluttuja, vaikka maksavat enemmän kuin tuntemattomat. Brändeihin pitää siis sisältyä suuri luottamus (joka perustuu sekä tosiasioihin että mielikuviin).

Suomen nopea velkaantuminen on huono asia, koska talousmaine kärsii: se vähentää luottamusta Suomen talouden hoitoon (ja sitä myöten investointeihin). Sotien jälkeen Suomella oli suuri kansainvälinen luottamus, kun me oltiin ainoa maa joka maksoi sotakorvaukset. Jos luottamus menee (missä vielä sotakorvausten täysimääräinen suoritus muistetaan?), menee myös usko Suomen kykyyn hoitaa taloutensa kestävällä tavalla.

Henkilöbrändäys on myös tärkeätä. Olihan Kekkonen aikoinaan henkilöbrändin esikuva, joka sai (melkein) koko kansan käyttäytymään haluamallaan tavalla ja piti myös Neuvostoliiton "kurissa". Onko Niinistö tai Stubb nykyisen"henkilöbrändäyksen" arvoisia, voivatko he lisätä luottamusta Suomen talouden hoitoon tai politiikkaan?

Mielestänä on siis tärkeätä käyttää kaikkia keinoja, jotka lisäävät uskoa ja luottamusta Suomen talouselämään, politiikkaan ja ympäristön/energiantuoton adekvaattiin hoitamiseen.

Eikä tietenkään saa unohtaa koulututus- ja kulttuuribrändäystä. Ja myös henkilöbrändistä pitäisi huolehtia?

Terveiset hiihtolomahangilta - siinä muuten on jotain hyvin suomalaista kun hiihtelee auringon paisteessa keväthangilla eikä ristinsielua ollut näkyvissä! :)

Olipa mielenkiintoinen sivusto tuo mitasuomion.fi - täytyypä tutustua tarkemmin.

Talouselämään liittyy tietysti tuo velanhoitokyky. Mistä saadaan uusia innovaatioita? Koulutus ja kulttuuri ovat kansainvälisiä mittareita, ympäristöstä (energia, teknologia) voi tulla todellista kilpailuetua Suomelle.

Eiköhän se ole juuri kuten totesit - kaikki keinoit ovat tarpeen. Myös maakunnissa ja kuntien elinkeinopolitiikassa.

Kiitti terveisistä,

Brändin luominen on monimutkainen juttu. Pitää myös ottaa huomioon negatiiviset asiat. Mitä merkitsee se, ettei Suomi liity Natoon eli länsimaiseen yhteisöön (Nato EI nykyisin ole mikään "mörkö" vaan organisaatio, johon suurin osa EU:n jäsenvaltioista kuuluu).

Toinen seikka, joka (ainakin minua askarruttaa) on se, että Matti Vanhanen on EU:n mallioppilas: pyrkimys "ytimeen", Suomen EU-myönteinen "kolmannen linjan ajattelu" ja tieteen vastainen kommentti: "llmastonmuutoksen vähättely lopetettava",
ikäänkuin (entinen) toimittaja ja ydinvoimaponnen (siis Suomen ajaminen energiavajeeseen) laatija voisi määrätä miten pitää ajatella!

Onko Tshekin maabrändi, jossa presidentti Vaclav Klaus uskaltaa sanoa mitä ajettelee, huonompi kuin "eläkevirkaan pyrkivän Vanhasen" , maabränditys, sitä sopii mietiä. Sari Essayah on siitä kivasti kertonut omassa US-blogissaan (en ole KD, mutta voin antaa arvoa "muidenkin" mielipiteille).

Olisi myös kiva tietää, kuinka paljon Ollila antaa (tai EI anna) "arvoa" meidän tavallisten kansalaisten mielipiteille (on jonkin verran kokemusta, että ei "tuon taivaallista").

Itse pysyisin maabrändi määritelmässä tuossa Simon Anholtin viitekehyksessä. Vain siten nuo kysymykset voivat olla yhteismitallisia - samoin kuin Pisa tutkimuksissa.

Esim. mitasuomion.fi sivuston teemat voidaan kaikki linkittää Anholtin branditutkimuksen eri dimensioihin. Katsoitko MEK:in sivuilla olevasta raportista kysymykset, joilla maabrändiä on mitattu?

Uskon että kansalaisten mielipiteillä on vaikutusta, mutta ei ehkä sillä tavalla kuin yksilö haluaisi. Maabrändi syntyy vuorovaikutuksessa, mutta isot linjat tottakai vedetään kabineteissa.

Katsoin äsken Ollilan haastattelun Arto Nybergin ohjelmassa. Hän teki selkeän pesäeron sekä kulttuurimäärärahojan allokointiin että mainos/viestintä kampanjoihin. Niistä Suomi-brändi työryhmän työssä siis ei ole kysymys.

Olliila puhui strategisesta kehitystyöstä 20 vuoden aikajänteellä, panostuksista eri elämän alueille (kohdassa 36:55).

http://areena.yle.fi/toista?id=1869173

Tulkitsin itse, että nämä eri elämänalueet ovat: vienti, hallinto, kulttuuri, ihmiset, matkailu, maahanmuutto ja investoinnit.

Esim. design, ruoka ja urheilu kaikki kuuluvat kulttuurin alle. Nato ja ympäristökysymykset taas hallinto dimensioon. Näistä on tehty keskusteluavauksia mitasuomion.fi sivustolla.

Itse kiinnitin haastattelussa huomiota Ollilan poikkeuksellisen rentoon ja huumorintajuiseen olemukseen, sekä siihen että hän kaksi kertaa käytti sanaa "intohimo". Samaa sanaa muuten käytti toimitusjohtaja Kallasvuo Talouselämän haastattelussa: "ei tähän liity mitään suurempia intohimoja" (Lex Nokia). Toki myös kiinnitin huomiota hänen kehon kieleensä puhuttaessa Lex Nokiasta, mutta sen voi jokainen itse tarkistaa nauhalta (YLE Arena). Kallasvuon ja Ollilan lausumat ovat lähes sanatarkasti samanlaiset. Hyvin hallittua viestintää. Molemmat ihmettelevät asiaa, pitävät sitä "absurdina" tai "kovin merkillisenä". Molemmat pitävät tärkeänä, että asia voitaisiin selvittää, mutta heittävät pallon viranomaisille.

No, se on taas ihan toinen asia, eikä liity maabrändiin vaan pörssiyhtiön viestintään. Mielenkiintoista silti.

Katselin MEK-sivuja ja totesin, että on homma aika laajaa. Oli brändi-indeksiä ja suhteellista arviointia niin että meinasi mennä ihan sekaisin. Kiinnitti huomiota, että Ruotsi oli yleensä Suomen edellä, paitsi korkean teknologian viennissä (mikäli nyt oikein muistan).

Olet varmasti kerännyt avainalueet (yllä) jotka kuuluvat maabrändin tekemiseen.

Kuitenkin, olen jotenkin "pihalla" keinoista joilla Suomi-brändiä kehitetään. Ehkäpä siihen työryhmä antaa vastauksia tulevaisuudessa.

Toivotaan näin :)

Nyt julkisuuteen on jo tupsahtanut muutamia Suomi-brändin kehittämisen keinoja:

- tunnettuuden lisääminen elokuvassa käsikirjoitetulla mainonnalla "Himoshoppaajan salaiset unelmat"

- Kaksituntinen Kemi ja Suomi-promootio Good Morning America lähetyksessä suorana prime time lähetyksessä, mukana mm. Jorma Ollilla. Laaja nettinäkyvyys (olisiko mitenkään ostettua näkyvyyttä...)

- Koli Foorumi (ympäristöteemat!) (vrt. Davosin huippukokokus)

"Kolin kansallismaisemassa järjestetään lokakuun lopulla kolmipäiväinen kansainvälinen korkean tason kutsuseminaari, jossa eurooppalaiset talouden, tieteen, politiikan ja kulttuurin huippuvaikuttajat hakevat parhaita luonnonvarat huomioon ottavan kehityksen linjauksia.

Ensimmäisen Koli Forumin avaajiksi ovat lupautuneet presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari ja Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila."


- Stubb tilaa Stenvallin Ankka-taulun Merikasarmille työhuoneeseensa ja jakelee Muumi lahjoja Britanniassa.

Tässä nyt muutamia näkyviä keinoja mainitakseni.

Tässä vaiheessa siis lisätään tunnettuutta. Eli Suomi tietoisuutta lisäätään maailmalla monin keinoin.

Moi

Mielestäni brändiä pitäisi lähteä kehittämään globaalistuvasta maailmasta käsin. Yksittäisten kansojen ja valtioiden brändi ei ole enää sama asia kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.

Maan arvo ja brändi määräytyy sen maailmankylälle tuottaman lisäarvon kautta. Sen sijaan, että kysymme miltä näytämme muiden silmissä, meidän on kysyttävä: mikä on kontribuutiomme maailmalle, miten palvelemme, mikä on Suomen tuoma lisä arvo. Siitä se brändi ja imago lähtevät kehkeytymään.