Blogin arkisto



Siirry arkistosivulle »

Sponsoroi elokuvaa

Uusimmat kirjoitukset

  • 15.5.2012 14:14
    Itsensä työllistämisen Himmeä Himmeli
    Lue lisää »
  • 13.5.2012 12:28
    Mikä oikeastaan on johtajabrändi ja miten sellaiseksi tullaan?
    Lue lisää »
  • 3.5.2012 10:47
    Hyvä johtaja mahdollistaa henkilöbrändin ja itsensä johtamisen
    Lue lisää »

Johda ihmisiä, mittaa tuloksia

Share |

Perjantai 14.8.2009 klo 10:03 - Heli Sirkiä


Tämän perjantain "epistola" käsitteleekin johtamista ja menestystä. Sanoina tuttuja, mutta mitä ne oikeastaan tarkoittavat? Menestyksestä käytän mieluiten Positiivareiden Juhani Töytärin määritelmää:

 

"Menestyminen on omien, arvokkaaksi ja innostaviksi tuntemiensa tavoitteiden toteuttamista. Jos ihminen tavoittelee ennalta määriteltyä tavoitetta ja tietää mitä tekee - silloin hän menestyy.

Rohkeuden vastakohta tämän päivän yhteiskunnassa ei ole pelkuruus - vaan samankaltaisuus. On t ärkeää tietää, mitä elämältään haluaa. Mitä MINÄ todella haluan. Mikä on MINUN päämääräni?"

 

Yksi voi haluta olla maailman paras kotiäiti, toinen haluaa tienata miljoonia. Onko kumpikaan parempi kuin toinen - ei mielestäni. Jokaisella on oikeus valita, mitä haluaa.

Johtaminen taas voi olla itsensä johtamista tai yritysten johtamista. Mutta ennen kaikkea se on ihmisten johtamista. Huipputulokset syntyvät siitä, kun ihmiset pääsevät toteuttamaan sitä, mitä parhaiten osaavat ja mihin heidän taipumuksensa parhaiten sopivat.  Tottakai talousjohtaminen ja strategiat ovat tärkeitä, mutta ne ovat kuitenkin yksi osaamisen laji, eri asia kuin (ihmisten) johtaminen.  

Miten yhdistää yritysten menestys ja yksilön tavoitteet? 

Kun toimin imagokonsulttina mietin paljon yksilön ja yrityksen arvojen yhteensopivuutta. Ihmisen ulkoinen olemus viestii paljon hänen arvoistaan, ja se sopeutuu ajan myötä myös organisaation pukeutumiskoodiin. Vieraiden ihmisten ryhmääntyminen julkisissa tiloissa tapahtuu usein pukeutumisen perusteella - jos ette usko, niin tarkkailkaapa seuraan kerran ihmisten käyttäytymistä, kun olette ventovieraiden kanssa esim. verkottumistilaisuudessa!

Ainoa oikea tapa on mielestäni päästä läpinäkyvyyteen myös tässä asiassa. Yritysten AITOJEN arvojen ja yrityskulttuurin on tultava esiin yritysviestinnässä. Enkä tarkoita pukeutumista, vaan eettisiä valintoja ja tapaa toimia. Samoin yksilön on pystyttävä määrittämään oma agendansa, mitä hän elämältään haluaa, ettei ajaudu vääriin tehtäviin. Tuolloin onnistumisen mahdollisuudet ovat pienet ja kokemus vain ruokkii epäonnistumisen tuntemuksia.

Henkilökohtainen tuloskortti - joutavaa höpinää vai arvokas hyvinvoinnin navigaattori?

Vuonna 2003 luin Stephen Coveyn kirjaa Seven Habits of Highly Effective People. Tuolloin täysin hurahtaneena Kaplan-Nortonin Balanced Scorecard ajatteluun halusin yhdistää nämä kaksi. Kehitin "Elämän Timantti" nimisen työkalun, joka oli ikään kuin henkilökohtainen tuloskortti. Testailin sitä käytännössä muutamien henkilöiden kanssa. Tulokset olivat kannustavia. Ajattelin että siitä saisi loistavan mobiilityökalun, "oman elämän navigaattorin". Se sitten kuitenkin jäi. Sattuneista syistä.

rampersad-hubert-k-total-performance-scorecard.jpgVuonna 2005 sain käsiini Laatukeskuksen julkaiseman kirjan "Total Performance Scorecard - Johda ihmisiä mittaa tuloksia", jossa Hubert K. Rampersad on kehittänyt kokonaisvaltaisen työkalun yrityksille - nimenomaan ihmisten johtamiseen. Mielenkiintoinen kirja, suosittelen!

Oma lähestymiseni henkilöbrändeihin on yksilön näkökulmasta. Olen pohtinut vahvan henkilöbrändin ja yrityksen maineen välistä ristiriitaa. Onko siinä ristiriita? Mielestäni ei, jos se tehdään oikein ja hallitusti. Silloin on kyse ihmisten johtamisesta ja liikkeenjohdon HR-näkökulmasta. Jos 90% yrityskuvasta muodostuu ihmisten kautta, niin miten hyvin yritykset ovat onnistuneet johtamaan tätä henkistä pääomaansa? Johdammeko ihmisiä vai numeroita?

Yrityskuvan johtaminen ihmisten kautta on oikeastaan mahdollista vain silloin, kun johtaminen lähtee toteuttamaan yrityksen visiota, ja tuo visio on myös kaikilla organisaation jäsenille kristallinkirkkaana - ja samanlaisena - kuvana mielessä. Modernin viestintäteknologian avulla sen ei pitäisi olla vaikeaa. Silti, jostain syystä se tuntuu kovin vaikealta. Toteuttavatko yksilöt liikaa omaa agendaansa vai eikö johto viesti tavoitteita oikein? Vai onko haasteena kenties ulkopuoliset sidosryhmät, ay-liike tai viranomaistahot?

Tarina jatkuu ... 

Avainsanat: yrityskuva, yrityskulttuuri, muutosjohtaminen, ElämänTimantti


Kommentit

5.1.2010 15:14  Jussi Muurikainen

Hieno kirjoitus, Heli!

Juuri näin. Oma tekemisemme on - tapahtui se kotona tai töissä - omien arvojemme peili.

Kenelläkään muulla ole oikeutta kyseenalaistaa yksilöllisiä arvojamme kuin meillä itsellämme. Toisaalta meillä itsellämme on sekä valta että vastuu: mihin käytän aikaani, sen tulisi olla arvojeni mukaista, millaista työtä teen, sen tulisi olla arvojeni mukaista, mihin käytän rahaani...Miksi näin? Siksi, että jos arvomme ja toimintamme ei ole linjassa, se aiheuttaa pahaa oloa, jota ei voi kompensoida esim. palkalla.

Siksi toimijat, jotka auttavat meitä elämään paremmin omien arvojeni mukaisesti (ajankäyttö, terveys, ihmissuhteet, raha) ovat todennäköisesti sellaisia, joiden varaan tulevaisuuden hyvinvointipalvelukehitys rakentuu.

t. Jussi Muurikainen
Balancion Oy

7.1.2010 9:04  Heli Sirkiä

Itse olen jo pidempään ihmetellyt sitä, miksei hyvinvointipalveluissa enempää panosteta ennaltaehkäisevään toimintaan. Ongelmiin puututaan vasta sitten, kun oireet ovat riittävän isot - ja silloinkin hoidetaan ensisijaisesti oireita. Yhteiskunnallisesti tulisi paljon halvemmaksi panostaa siihen ennaltaehkäisyyn.

Raha ja ajankäyttö indikoivat usein arvovalintoja sekä yksityishenkilöillä että yrityksillä. Kaikkea ei voi saada, vaan elämä on valintoja. Kuitenkin usein esim. perheen etua ajatteleva joutuu syrjityksi työelämässä, koska ei voi joustaa niin paljon kuin työ vaatisi. Veikkaan, että tulevaisuudessa työelämän joustoja vapaaehtoisesti tarjoavat yritykset ovat yhä houkuttelevampia työnantajia.

Mutta vastuu omasta terveydestä, ravinnosta ja liikunnasta on kyllä yksilöllä. Siihen sijoitettavan rahan voi oittaa pois jostain muusta. Uutta terveyttä - omaa tai lapsen - kun ei saa kaupan hyllyltä. Kaukaa viisas yhteiskunta sijoittaa ennakoivan hyvinvoinnin tukemiseen. Sekin luo kilpailukykyä.


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini: