Yrityskuvan hallinta sosiaalisessa mediassa

Perjantai 9.10.2009 klo 8:56 - Heli Sirkiä

Nimerkki 'sosiaalista mediaa opetteleva' lähetti eilen mielenkiintoisen kysymyksen:

"Kannattaako yrityskuvaa lähteä "hallitsemaan" sosiaalisessa mediassa vai kannattaisiko mahdollisesti vain olla mukana ja vaikuttaa myönteisesti omalla läsnäolollaan?"

Periaatteessa yrityskuvaan pätee samat lainalaisuudet kuin mihin tahansa mielikuvan muodostumiseen: imago syntyy vastaanottojan odotusten ja kokemusmaailman perusteella eikä sitä oikeastaan voi "hallita". Olennaista on se, että yritys toiminnallaan lunastaa lupauksensa niin reaalimaailmassa kuin netissäkin. 

Mitä sitten tarkoitetaan omalla läsnäololla sosiaalisessa mediassa? Tärkeintä yritykselle olisi mielestäni olla tavoitettavissa mahdollisimman monessa eri kanavassa:

• kotisivuilla voi olla vuorovaikutteisia elementtejä, palautekanavia
• voidaan perustaa erilaisia kampanjasivuja, jotka toimivat yhteisöllisesti
• Facebook, Twitter, LinkedIn, Xing ja muut yhteisöt, jotka sopivat asiakasprofiiliin

Yrityksen ja sen edustajien läsnäolo sosiaalisessa mediassa vaikuttaa positiivisesti yrityskuvaan. Vuorovaikutteisuus asiakkaiden kanssa antaa kuvan, että toiminta on aidosti asiakaslähtöistä ja myös asiakkaan toiveet otetaan huomioon tuotteita ja palveluita kehitettäessä.

Jos yrityskuvaa yritetään lähteä kontrolloimaan sosiaalisessa mediassa ollaan mielestäni väärällä tiellä. Silloin ollaan palaamassa vanhakantaiseen keskusjohtoiseen ajatteluun, jossa johto ei luota henkilöstöönsä. Uudessa maailmassa henkilökunta tulee kouluttaa niin hyvin, että yrityksen visio, arvot ja käytöskoodisto on sisäistetty ja näkyy toiminnassa myös sosiaalisessa mediassa.

Mielenkiintoinen tuore esimerkki yrityskuvan hallinnasta koskee avattarien käyttöä. Avattaret ovat siis näitä kaksi- tai kolmedimensionaalisia hahmoja, joita käytetään erilaisissa virtuaalimaailmoissa. IT-konsultointiyhtiö Gartner julkaisi eilen tiedotteen, jossa se ohjeistaa miten yritysten tulisi suhtautua avattarien käyttöön työelämässä. Painopiste on työntekijöiden kouluttamisessa ja yrityksen yhteisten käytössääntöjen paremmassa sisäisessä viestinnässä - ei kieltoihin perustuvassa kontrolloinnissa. Hyvä suositus on eri avattarien käyttö työroolissa ja yksityihenkilönä. 

Yritysten tulee selkeämmin ottaa kantaa siihen, millaista viestintäpolitiikkaa he noudattavat ja valmentaa henkilökunta yrityskulttuurin ja arvojen mukaiseen viestintään.