Julkinen identiteetti ja holistinen ihmiskuva digiajassa

Perjantai 19.2.2010 klo 10:04 - Heli Sirkiä

Julia Tymosenko on ollut viime aikoina näkyvästi uutisissa Ukrainan presidentinvaalien johdosta. Hän on oiva esimerkki henkilöbrändistä, jolla on vahva tarina. Hänen ultranaisellinen ulkoinen olemuksensa ja alfaurosmainen käytös luovat jännittävän ristiriidan. Ottamatta kantaa hänen tekoihinsa puolesta tai vastaan, voin vain todeta että hän on mielenkiintoinen tarina. 

Entä me tavalliset ihmis et sitten? Kun puhutaan ei-julkisuuden henkilöiden maineesta ja digitaalisesti jalanjäljestä, tulisiko silloin puhua pikemminkin julkisesta identiteetistä? Tätä termiä ehdotti 3D-osaaja Niko Mäkelä. Mielestäni se kuulostaa hyvältä. Siitähän digiajan ihmiskuvassa on pitkälti kysymys. 

Yksityinen identiteettimme on sitä, millaisena itse näemme itsemme ja millaiseksi haluamme kehittyä. Julkinen identiteettimme taas on se, millaisena muut meidät näkevät - mielikuva. Julkisen identiteetin tai brändinhallinta puolestaan on sitä, mihin suuntaan haluamme tätä mielikuvaa tietoisesti kehittää. 

Holistisen ihmiskuvan mukaan ihmisellä on elämässään monta eri roolia ja olemme vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten, sidosryhmien kanssa. Digiajassa emme voi enää jakaa sosiaalista minäämme työ- ja privaattiminään vaan meistä näkyy monta ulottuvuutta: ammattilainen, äiti/isä, nainen/mies, harrastaja, ystävä. 

Esimerkiksi YLEn uusi toimitusjohtaja Lauri Kivinen esiteltiin eilen muusiikkimiehenä. Toki hän on myös pitkän linjan nokialainen ja yhteiskuntasuhteiden osaaja. Työnsä ohella hänet tunnetaan taiteilijanimellä Ilari Vinkuen, joka toimii Åttopojat yhtyeen huilistina. 

Myös Mikael Jungner on vahva henkilöbrändi. Hän teki ison ja merkittävän työn uudenlaisen johtajakulttuurin tuomisessa Suomeen. Hän puhui henkilöbrändien merkityksestä mm. esityksessään Markkinointiviestinnän viikolla. Iso kiitos hänelle. Vaatii paljon rohkeutta panna itsensä peliin, kuten hän teki. Eri tilanteissa tarvitaan erilaisia johtajia.