Persoonallisuustyypit henkilöbrändin perustana

Perjantai 7.5.2010 klo 10:07 - Heli Sirkiä

Opiskeluaikana 1990-luvun alkupuolella teimme Meyer-Briggs -testin. Se on psykologinen tyyppi-indikaattori, joka kuvaa ihmisten käyttäytymista ja voi auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja helpottaa keskinäisviestintää sekä työyhteisössä että asiakassuhteissa.

Koska en ole psykologi, en lähde testiä sen syvemmin analysoimaan. Mielestäni se on näppärä suunta-antava työkalu, joka auttaa ymmärtämään paremmin sekä itseään että muita. Vastaavia työkaluja on lukuisia, tämä on vain yksi esimerkki. 

Jo tuolloin sain ENFJ tyyppiluokituksen. Olen tehnyt testin pari kertaa myöhemminkin, ja aina päädyin samana lokeroon. Olen siis idealisti ja opettaja. No juu. Maailmanparantaja ja valmentaja, vahvasti ihmislähtöinen toimija. Myönnetään. 

Luova ja kehityshenkinen ihminen autoritäärisessä yhteisössä

Mielenkiintoinen puoli asiassa oli huomio eri tyyppien stressikäyttäytymisestä. Miten käy jos ihminen on tyyppinsä vastaisessa työroolissa tai organisaatiossa, jossa hän jatkuvasti joutuu työskentelemään taipumustensa vastaisesti?  Keirseyn testin kehityshenkinen ja neuvotteleva Opettaja-tyyppi stressaantuu, jos työyhteisössä ei ole avointa keskustelua, luottamusta ja mahdollisuutta ilmaista kehitysideoita. Tunnistan itseni hyvin oheisesta kuvauksesta:

"My old boss and I worked like a charm. I had plenty of freedom and a crew to lead. Then she retired and my new boss was quite different. She wanted to inspect everything I did and insisted upon her way of doing everything. Some of her ideas were good, but others didn't work at all. She wouldn't listen to me. I got a tic in my right eye and had problems sleeping because of restless leg syndrome which I'd never had before. Something had to change. Then I heard about a special project which needed a new team and I applied. I'm now on the team, my tic and restless leg syndrome is gone. I never realized before how much I needed to be trusted and free to exchange ideas on improving things."

Parhaimmillaan kyseinen tyyppi on ihmisisten motivoija ja tiimistä potentiaalin esiin kaivava valmentaja. Vääränlaisessa tehtävässä tai autoritäärisesti johdettuna ("nämä ovat meidän säännöt, ota tai jätä") luova ongelmanratkaisija stressaantuu ja alkaa käyttäytyä ylikriittisesti, täysin oman tyyppinsä vastaisesti. Pahimmillaan tilanne voi kärjistyä tärisevään raivoon epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Tai johtaa työuupumukseen ja masennukseen.  

Henkilöbrändin johtaminen työyhteisöissä

Henkilöbrändi määräytyy toimintamme perusteella erilaisissa kohtaamisissa. Mitä siis tehdä, jos huomaat olevasi vastaavanlaisessa konfliktisuhteessa? Voitko muuttaa toista? Todennäköisesti et. Voit keskustella asiasta, mutta toista ei voi muuttaa. Pomoaan vielä harvemmin. 

Jaksatko elää tällaisessa vuorovaikutussuhteessa vai onko parempi etsiä luovalle ja idearikkaalle persoonallesi oikea tiimi, jossa voit toimia henkilöbrändisi mukaisesti? Vai otatko riskin että saat maineen hankalana tyyppinä, joka aina valittaa ja stressaa pienistä? Uuvatatko itsesi panostamalla suhteettomasti energiaa toivotun työroolin esittämiseen? 

Vaikka en ole psykologisten testien suuri kannattaja, luotan pikemminkin henkilökemiaan ja vaistoon, niin tämän perusteella alan vakuuttua siitä, että rekrytoinneissa tulisi pohtia myös tiimin persoonallisuusprofiilien yhteensopivuutta. Jos taas haetaan diversitettiä, yrityskulttuurin tulee olla hyvin vahvasti avoin ja kommunikoiva, erilaisuutta ymmärtävä. 

Se taas vie aikaa ja sopii pikemminkin ruotsalaiseen yrityskulttuurin kuin suomalaiseen johtamiseen. Jätän tämän asian hautumaan. Palaan asiaan ehkä tuonnempana.