Liity postituslistalle

Sähköpostiosoite

Uusimmat kirjoitukset

  • 19.1.2013 6:53
    Myyntitaidoista apua työllisyysasteen nostamiseen
    Lue lisää »
  • 17.12.2012 13:18
    Yhteisöllisyys ennen ja nyt
    Lue lisää »
  • 15.12.2012 23:13
    Kuka hyödyntäisi henkilöbrändiä?
    Lue lisää »

Blogin arkisto



Siirry arkistosivulle »

Sisäinen yrittäjyys perinteisesti johdetussa organisaatiossa

Share |

Maanantai 9.4.2012 klo 8:31 - Heli Sirkiä


Yritykset tuntuvat kilvan huutavan sisäisen yrittäjyyden ja luovuuden perään. Vaan kuinka moni yritys todellisuudessa on valmis mahdollistamaan sen yrityskultuurilla ja johtamistyylillä? Jatkan ihmettelyä suomalaisesta arvomaisemasta: 

Schwartzin arvoteorian mukaan avoimimpia muutokselle ovat henkilöt, joita motivoi itseohjautuvuus, virikkeisyys ja universalismi. Yrittäjyyteen liittyy vahvasti myös suoritumisen arvoalue. Puohiniemen suomalaisessa arvotutkimuksessa nämä ihmiset on luokiteltu ryhmiin "Suvaitsevaiset uudistajat"  ja "Individualistiset uudistajat". Vuosien 1991-2005 välillä Individualististen uudistajien ryhmä on pienentynyt viidellä prosentilla (27% -> 22%), Suvaitsevat uudistajat on kasvanut neljä prosenttia (20% -> 24%). Muutosta voidaan pitää merkittävänä.   

Samaan aikaan kun paineet yhdenmukaisuuteen yhteiskunnassamme ovat lisääntyneet, on erityisesti akateemisten ihmisten kohderyhmässä ollut havaittavissa luovuuden laskua järjestelmällisyyden kustannuksella. Kun yrittäjyys ja luova ajattelu perustuu rohkeaan erottumiseen ja eriäviin mielipiteisiin, lienee perusteltua kysyä, miten nykyinen yritys- ja johtamiskulttuuri mahdollistaa itsenäiset ajattelijat? Vai kitkeekö prosessiajattelu ja tiukka raportointi luovuuden?

Iän myötä henkilöiden arvomaailma kallistuu muutoksen edistämisestä säilyttämisen puolelle. Usein tämä tapahtuu noin 50 vuoden iässä, miehillä jopa aikaisemmin. Herää kysymys, miten tämä vaikuttaa johtamiseen ja sisäisen yrittäjyyden kulttuurin rakentamiseen? Annetaanko johtoryhmissä riittävästi tilaa nuorten ajatuksille? Entä naisten ajatuksille? 

Suomalaisten arvojen polarisoitumiseen liittyy vahvasti paineet yhdenmukaisuuteen. Maahamme tuntuu sopivan yleensä vain yksi "-ismi" kerrallaan; eriävät mielipiteet leimataan helposti populismiksi tai valittamiseksi, katkeruudeksi tai kateudeksi. Puohiniemen mukaan yhdenmukaisuudella tarkoitetaan "pidättäytymistä teoista ja mieltymyksistä, jotka voivat häiritä muita tai sotia yhteisöä koskevia odotuksia tai normeja vastaan." Suomeksi sanottuna: ei saa kyseenalaistaa olemassa olevaa. 

Miten sitten mikään voi muuttua, jos omilla aivoilla ajattelu, sisäinen yrittäjyys ja uudet ideat eivät ole kulttuurissamme sallittuja? Millainen on yrityskulttuuri ja johtaja, joka osaa johtaa erilaisuutta, rakentaa yrityksiin rohkeasti yhditelmän uutta ja vanhaa sekä kannustaa ihmisiä luovaan ajatteluun ja mielipiteiden sanomiseen? 

Kuinka monessa yrityksessä OIKEASTI uskalletaan annetaan tilaa henkilöille, joita kuvaavat seuraavat ominaisuudet: 

  • itsekunnioitus, älykäs, kyvykäs, kunnianhimoinen, menestyvä, vaikutusvaltainen, vapaus, luovuus, riippumaton, omia tavoitteita valitseva, utelias
Nämä kun ovat juuri niitä yrittäjyysominaisuuksia, joita peräänkuulutetaan. Ovatko yritykset ja esimiehet kuitenkaan valmiita tällaisiin ihmisiin? Alistetaanko heidät yhdenmukaisuuden pakkopaitaan? Syntyykö yrityksissä arvokolareita ja turhautumista? Osataanko luovia yrittäjähenkisiä ihmisiä johtaa - vai ovatko he juuri niitä "vaikeita tyyppejä"? Sanotaanko heille: älä ole noin kunnianhimoinen, sähän olet täällä vain töissä.  
Lähde: M. Puohiniemi: Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika (Limor kustannus Oy, 2006)  

Avainsanat: arvot, luovuus, yrittäjyys, johtaminen, yrityskulttuuri


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini