Meemi on syntynyt

Perjantai 23.3.2012 klo 9:49 - Heli Sirkiä

Eilen aamulla YLE Suoran Linjan sivuille ilmestyi juttuvinkki, jossa oli linkki Helsingin kaupungin sosiaaliviraston My e-Design hankkeen videoon ja toive:

"Olisi hyvä jos voisitte tehdä jutun liittyen julkishallinnon alihankintaostoihin ja ostajien osaamistasoon."  

Tämän jälkeen juttu lähti leviämään viraalina, mikä yllätti sosiaaliviraston tiimin: "Epäilen, että kyseessä on joku sylttytehdas"  toteaa työhönohjausyksikön päällikkö Pirkko Nyholm Tietoviikon haastattelussa, ja pitää tätä sosiaalisen median reagointia "koordinoituna hyökkäyksenä".  Videosta on myös tehty jo parodiaa ja ihan tiukkaakin analyysiä siitä, miksi ihmiset hermostuivat. MIelestäni ihan aiheesta. Myös City-lehden blogissa oli herätty aiheeseen:  Mr Nobody netissä. 

Lähde: Käyttäjän RobotHelsinki kanava

On todella hyvä pysähtyä myös miettimään, mitä videolla sanotaan ja onko siinä mitään järkeä, kuten oheisella analyyttisellä palautevideolla kysytään. 

Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon palvelut jakautuvat useamman viraston kesken. Työllisyydenhoidon koordinointi on Henkilöstökeskuksen Henkilöstövoimaraosastolla. Sosiaaliviraston työllisyydenhoitopalvelut on ensisijaisesti tarkoitettu henkilöille, joiden etäisyys työmarkkinoista on suuri (ks. Helsingin kaupungin työllisyydenhoito esitys). Käytännössä tämä tarkoittaa kuntouttavaa työtoimintaa, pajatoimintaa tai sosiaaliasemien palveluohjausta.  

Lienee siis täysin perusteltua ihmetellä, miksi tälle kohderyhmälle tarjotaan henkilöbrändäystä ja nettipresenssiä verkossa! Jos taas sosiaaliviraston tai työllisyydenhoidon palveludesignia halutaan aidosti kehittää, niin eikö siihen kannattaisi palkata asiaa ihan oikeasti ymmärtävä konsultti ja muutosprojektin johto olisi Henkilöstökeskuksen johdon hallinnassa? 

Lähde: Käyttäjän Sikamaster kanava

Talentit on medioitava

Keskiviikko 14.3.2012 klo 22:24 - Heli Sirkiä

Keväällä 2010 kuulin Helsingin kaupungin työllisyydenhoitoyksikön Talent Studio -nimisestä hankkeesta (nyk. My e-Design), jossa työnhakijat voisivat päästä tekemään itsestään "nettipresenssin" ja esittelyvideon. Idea oli mielestäni hyvä, ja ajattelin että koska osaan itse käsikirjoittaa spiikkini ja esiintyä kameralle, se olisi erinomainen keino erottua ja tuoda esiin verbaalinen lahjakkuuteni, yksi omista kompetensseistani.  

Toisin kuitenkin kävi. Minulle perusteltiin kirjallisesti, että en voi päästä tekemään 1-2 minuutin videota, koska olen niin hyvin koulutettu. Tuolloin käytössäni ei ollut videokameraa (koneessani ei ole sellaista sisäänrakennettuna), eikä ketään tuttua, joka olisi videon voinut tehdä.  

Tänään Helsingin uutisissa julkaistussa jutussa toimittaja taustoitti hieman perusteita tälle syrjinnälle.  Työhönohjauksen päällikkö Pirkko Nyholm kommentoi jutussa asiaa mm. seuraavasti:

Profiloinnin monet kasvot

Keskiviikko 29.2.2012 klo 12:20 - Heli Sirkiä

Profilointi sanaa käytetään useissa eri yhteyksissä: rikostutkinnassa, yrityskuvan rakentamisen ja markkinoinnin yhteydessä sekä rekrytoinnissa ja oman osaamisen markkinoinnissa. Mistä profiloinnissa siis oikein on kyse? 

Rikostutkinnassa profilointia on käytetty selvittämään epäiltyjen tunteita, asenteita ja motiiveja. Se kuuluu käyttäytymistieteisiin ja on yksi psykologian soveltamisala. Se perustuu todennäköisyyksiin ja siinä käytetään hyväksi erilaisia tietokantoja. 

Yrityskuvan johtamisessa ja Design Managementissa profiloinnilla tarkoitetaan yrityksen tai tuotteen profiilia, sitä mitä halutaan näyttää ja mikä muodostaa vuorovaikutusrajapinnan erilaisten sidosryhmien kanssa. Yritykselle se voi tarkoittaa esim. tuoteportfoliota, viestintää, toimintaympäristöä sekä käyttäytymistä eli yrityksen työntekijöitä. Kaiken perustana on yrityksen identiteetti tai sielu,  profiloinnilla pyritään tietoisesti halutun mielikuvan saavuttamiseen pitkällä aikavälillä. Profilointi on siis osa brändäystä. 

Oman osaamisen markkinoinnissa profiililla tarkoitetaan niitä asioita, joita halutaan korostaa työnhaun tai omien palveluiden myynnin edistämisen kannalta. Tässäkin kyse on pitkäjänteisestä toiminnasta, henkilöbrändimaratonista. 

Rekrytoinnissa profilointia on aiemmin sovellettu korkean tason johtaja- tai asiantuntijahau'issa sekä soveltuvuusarvioinneissa. Nykyään profiloinnista puhutaan laajemmin rekrytoinnin yhteydessä. Työnantajapuolella puhutaan myös avoimien työpaikkojen hakuprofiileista. Työntekijöitä haetaan usein täsmäsapluunalla.

Profilointi julkisissa palveluissa

Myös julkisissa palveluissa on alettu puhua profiloinnista. Esimerkiksi työttömien tilastollista profilointia käytetään työvoimaviranomaisten ennakointimenetelmänä, jotta voidaan panostaa ennaltaehkäisevästi pitkäaikaistyöttömyyden syntymiseen. 

Myös sosiaalivirastossa puhutaan asiakkaiden profiloinnista. Heillä onkin siihen erinomaiset edellytykset, sillä toimeentulotukilomakkeella ja Kelan tietojärjestelmistä he saavat monipuolisen ja kattavan kuvan asiakkaidensa henkilökohtaisesta elämäntilanteesta. Hakemusta varten pitää toimittaa mm.:

verotodistus, henkilökohtaiset tiliotteet ja pankkikirjat, TE-toimistojen lausunnot, palkkakuitit, todistukset opiskelusta, elatusapusopimus ja tosite maksetusta elatusavusta, todistus asuntolainan pääomasta sekä lyhennyksistä ja korosta kuukaudessa, pankkisiirrot erääntyvistä sähkö- vesi ja vuokralaskuista,  vuokrasopimus ja talonkirjaote, kuitit terveydenhuoltomenoista ja sairaudenhuoltokuluista, selvitys oleskelusta Helsingin ulkopuolella ja ulkomaanmatkoista, jne.. 

Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, jos sosiaalivirastossa aletaan tekemään työnhakijoiden profilointia. Oheinen kuva on kuvakaappaus Helsingin sosiaaliviraston Talent Studio / My e Design -hankkeen esittelystä. 

Talent Studion koulutus koostuu erilaisista valmennusmoduleista, mutta epäselväksi jää, miten Sosiaalivirasto itse käyttää profilointia hyväkseen asiakkaidensa auttamisessa. Älypuhelimilla ja kanta-asiakasjärjestelmillähän voidaan kerätä hyvinkin tarkkaa tietoa kohdennettuun kuluttajamarkkinointiin, mutta miten se liittyy työnhakuun tai sosiaaliviraston toimintaan? 

Kysyin asiaa myös tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolta. Hän korosti sitä, että julkinen työnvälitys kulkee työvoimaviranomaisten kautta, ei sosiaaliviranomaisten kautta. Palvelusta on tällä hetkellä niukanlaisesti tietoa saatavilla. Siksi jäi epäselväksi  jääkö "profiilikartta" työnhakijalle itselleen vai kenelle se oikein päätyy.  Palvelun tietosuojaselostetta ei ollut löydettävissä. 

Kun peilaan e-asiointia, profilointia ja älypuhelimen tietoturvakysymyksiä henkilötietosuojaan tai digitaaliseen kotirauhaan, niin mieleeni hiipii epämukava kysymys: miten ylipäätään työnhakijoita digiajassa profiloidaan ja miten erityisesti sosiaaliviranomaiset hyödyntävät dataa asiakkaidensa profiloinnissa ja asiakaspalvelussa? 

Lähde:  Innovating is part of basic social work and job coaching, 03.05.2010

Digitaalista syrjäytymistä torjumaan WAU designilla

Sunnuntai 26.2.2012 klo 7:23 - Heli Sirkiä

"iPhone, iPad, iPod, MySpace, YouTube - näiden brändien avulla minä ja sinä olemme toimijoita mediassa".  Näin alkaa Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston My e-Design hankkeen videoesittely.  "Siirrymme palveluista itsepalveluihin, tarpeet ja kysyntä eivät kohtaa julkishallinnossa ja työmarkkinoilla"  jatkaa projektikoordinaattori Junno Kaarna digihumpan siivittämänä. 

Hankkeen tavoitteeksi ilmoitetaan kuntalaisten digitaalisen syrjäytymisen torjuminen. Se pyrkii kehittämään modulaarisen koulutusformaatin, joka tuotteistetaan Helsingin kaupungin ja Sosiaaliviraston palveluverkkoihin. Lisäksi kaupunkilaiset voivat edistää työllistymistään luomalla itselleen nettipresenssin My e-Design -koulutusformaatin avulla. Design on Dialogia otsikoi Sosiaaliviraston World Design Capital 2012 -esittely.

Hankkeesta uutisoi myös Aamulehti : yli 55-vuotiaat ovatkin kysyttyjä työntekijöitä

Kuten kaikilla brändeillä, myös My e-Design hankkeella tuntuu olevan jo tuotelupaus: "Asiakkaiden digitaalinen syrjäytyminen on estettävä. Design on työväline. Palvelujen muotoilu tehdäänkin dialogissa asiakkaiden kanssa."  Videon mukaan ansioluettelo ja hakemus eivät enää riitä, Talentit on medioitava! 

Digitaalisen syrjäytymisen torjumisesta on saanut osansa myös Helsingin Läntinen sosiaaliasema, josta on tehty peräti WAU Virtuaalinen sosiaaliasema.  Näin pääset aistimaan sosiaaliaseman todellisuutta turvallisessa virtuaalimaailmassa, mahtipontisen musiikin saattelemana.  Bon Voyage! 

Upeaa, mahtavaa - vai eikö kuitenkaan? Todellisuudessa Haagan sosiaaliaseman aulassa on kaksi konetta, jolla ihmiset tulostelevat kymmeniä sivuja tiliotteitaan manuaalisesti täytettäviä toimeentulotukihakemuksia varten, printterit ovat usein rikki ja mustekasetit tyhjiä. Vahtimestari ottaa ystävällisesti kirjalliset hakemukset paperiliitteineen vastaan.  Sosiaalisessa olohuoneessa kahviautomaatista saa chocokahvia ja koneilla pääsee Facebookiin pelaamaan tai chattaamaan kavereiden kanssa. 

Kuinka moni Talent Studion ja työhönohjauksen asiakas todellisuudessa on luonut itsestään virtuaalipresenssin ja työllistynyt sitä kautta avoimille työmarkkinoille? Kuinka monella köyhyysrahajalla sinnittelevällä toimeentulotuen asiakkaalla on HTC tai jokin muu älypuhelin? iPhonesta tai iPadista nyt puhumattakaan. Itse olen siinä käsityksessä, että sosiaaliviraston työhönohjauksessa painopiste on kuntouttavassa työtoiminnassa tai ammatilliseen koulutukseen ohjaamisessa. 

Virastotalosta kajahtaa - palveluita tuotteistamalla Suomi nousuun!

Niin että missä se dialogissa tapahtuva palvelumuotoilu oikein on?  Vai onko asia sittenkin niin, kuten eräs kommentoija Aamulehden haastatteluun kommentoi: 

(Tuntematon)23.10.2011 17:55

Taas näitä sossulan hyödyttömien projektien markkinointi potaskaa. Sosiaaliviraston työttömyysuhan alaiset työtekijät rakentavat oma uraa avuttomien ja köyhien sosiaaliasemien asiakkaiden kustannuksella.

Lisää Facebookissa:  My e design  - Suosittelen tutustumaan myös työnhakua käsittelevään Uusi Duuni  -videoon.  

Lisäys: Koska käyttäjä oli poistanut aiemmin julkaisemansa Maailman suurin Suomenlippu performanssin, oheistan samasta teemasta tekijän toisen otoksen: Mediaperformanssi meni päin seiniä: 

"Millaiset mediaresurssit stadissa onkaan. Puoli vuotta pimeää projisointiaikaa. Erityisesti brutalistinen arkkitehtuuri tarjoaa miljoonia neliömetrejä ilmaista mediapintaa. Funkis-arkkitehdit eivät tätä ehkä tarkoittaneet. Mikrofonien sijaan betoniin sekoitetaan valmiiksi biljoonittain led-valoja. Siirrymme tahattomasti kohti ubiikkia kubismin keskellä. (Videoklippi kuvattu 70 euron Olympus-kameralla. Pro-ainesto käytössä myöhemmin) - Junno Kaarna, Facebook 6.12.2011"

" Helsinkiin tarvitaan suurempia rakennuksia.Eiks ne grynderit tajuu, et tarvitaan mediapintaa. Simpsonien 10. tuotantokautta juhlistettiin valaisemalla Empire State Building keltaiseksi. Pidetään me vain matalaa profiilia, ettei Helsingin herkkä uralilainena arosiluetti vahingoitu. Aakeeta ja laaketa. Kaikki yli keskipituuden ylittävät henkilöt pitäisi poistaa katukuvasta julkisivulautakunnan pysyväisohjeella. - Junno Kaarna, Facebook 7.12.2011