Kiitokset tästä videolinkistä kuuluvat Sopima Oy:nRiitta Raesmaalle, joka osallistui Microsoftin BizSpark European Summit 2010 tapahtumaan 25.5. Pariisissa. Tapahtumaan oli kutsuttu Euroopan 18 kiinnostavinta teknologia-alan start-up yritystä, jotka saivat esitellä ratkaisunsa arvovaltaiselle raadille. Sopima on siis kansainvälisesti erittäin lupaava suomalainen palveluinnovaatio.
Innovaatioguru ja pääomasijoittaja Guy Kawasaki piti tapahtumassa inspiroivan esityksen. Siitä voi oppia paljonkin. Samoin hänen biostaan. Ihailen suunnattomasti hänen kykyään kiteyttää asiat olennaiseen. Tässä muutamia nostoja hänen markkinoinnillisesta esityksestään:
1. Älä kehittelee kapulakielisiä missioita, vaan muutaman sanan mantra, jonka tunteisiin vetoavan lupauksen jokainen ymmärtää. Esimerkiksi Fedex - Peace of Mind.
2. Kun luot uutta, ui vastavirtaan. Kun olet lanseerannut tuotteen, kuuntele asiakasta ja sopeudu heidän tarpeisiinsa.
3. Onko tuotteesi ainutlaatuinen ja arvokas asiakkaalle? Siinä avain liikeideasi menestykseen.
Itseasiassa Sopiman sopimusten verkkopankki taitaa olla esimerkki juuri tällaisesta innovaatiosta. Peukkuja heille, todella lupaavalta näyttää!
Työmarkkinoilla on menossa iso muutos tavassa tehdä työtä. Ennen olimme jossain töissä, tulevaisuudessa tarjoamme osaamistamme erilaisiin projekteihin. Ehkä tästä voisi jossain määrin puhua myös innovaationa: uutena tapana tehdä työtä.
Mutta uusi tapa vaatii myös hyvin uudenlaista ajattelua. Emme ole enää työnhakijoita vaan osaamisen markkinointibisneksessä. Enää ei riitä, että esität CV:si ja kehut olevasi 'hyvä tyyppi'. Nyt ja tulevaisuudessa pitää osata tuotteistaa omaa osaaminen myytäväksi palvelupaketiksi. Mielellään useammaksi tuotteeksi eri kohderyhmille.
Tässä pari erinomaista esimerkkiä yrittäjistä, jotka ovat tuotteistaneet oman osaamisensa helposti markkinoitavaan muotoon:
CocoStyle - tyylikonsultaatio ja Personal Shopper palvelut
Tyylikonsultti Maarit Jantunen on tuotteistanut lukuisia erilaisia palveluita oman osaamisensa ympärille. CocoStylen paletista löytyy erilaisia tuotteita yrityksille, yksityishenkilöille sekä muodin ja markkinoinnin ammattilaisille. Palvelut yksilöidään, mutta ne on silti tuotteistettu helposti tilattavaan muotoon, joilla on myös selkeä hintalappu.
Vauras Nainen - varallisuusvalmennusta naisille (ja miehillekin...)
Tapasin Terhi Majasalmen Naisten sijoituskirjan lanseeraustilaisuudessa ja ihastuin hänen liikeideaansa tarjota riippumatonta talous- tai varallisuusneuvontaa naisille. Yleensähän naiset eivät helposti uskalla rahasta ja sijoittamisesta kysellä - ainakaan miesten läsnäollessa. Siksi tuntui erinomaiselta idealta tarjota naiselta-naiselle opastusta tässä elämän kannalta tärkeässä asiassa. Myös Terhi on tuotteistanut kiinteistö- ja rahoitusalan osaamisensa selkeäksi tuotteeksi, yhden päivän valmennukseksi.
Kun henkilöön sitoutunut osaaminen on tuotteistettu tällä tavoin selkeäksi kokonaisuudeksi, yrityksen tai kuluttajan on paljon helpompi se ostaa. Esimerkiksi yrityskoulutuksista vastaavien henkilöiden on paljon helpompaa ja nopeampaa poimia kokonaisuus osaksi henkilökunnan kehittämistä koulutusohjelmaa.
Osaamisen markkinointi on paljolti palveluiden tuotteistamista. Mitkä ovat Oy Sinä Itse Ab:n hittituotteet?
Voittamisvalmentaja Cristina Andersson tunnetaan innostavana esiintyjänä sekä tuotteliaana, teräväkynäisenä kirjoittajana. Eräs hänen Innovaatiota ja ironiaa -blogin kirjoitus palaa yhä uudelleen mieleeni. Luovuus on yksilöissä hän otsikoi ja vangitsi kirjoitukseensa sekä yritysten että yhteiskunnan ajan henkeä.
Vaan miten vapauttaa Luovuus? Syntyykö se innostuksen kautta, paremmalla keskinäisellä vuorovaikutuksella ja luottamuksen kulttuurilla?
"Perustakaa sinne yrityksiin edes idea- ja tulosgallerioita, että nähdään konkreettisesti mitä on saatu aikaan! Järjestäkää välillä voitonjuhlia, rakentakaa riemukaaria!" -Cristina Andersson.
Iloitaan omista ja kaverin suorituksista. Tuuletetaan kuin pikkufutarit onnistumisista. Kannustetaan toisiamme ja keksitään miten asiat voisi tehdä vieläkin paremmin!
Viime talvena ihastelin Siri-nimistä puheohjattua mobiilihakusovellusta iPhonessa. Miten näppärää olisi, jos olisi puheohjattu assari. Oheisessa videossa näkyy havainnollisesti, miten Siriä voi käyttää esim. tietyntyylisen ravintolan etsimiseen tietyllä alueella tai miten se voi muistuttaa vaikkapa kissan ruokkimisesta tai äidille soittamisesta. Vaimosta, asiakkaasta tai tyttöystävästä nyt puhumattakaan. Ehkä hakua voisi käyttää myös sopivan työntekijän löytämiseen osaamisen avainsanoilla - kun nyt niin paljon työvoimapulasta puhutaan.
Siri sopisi myös erinomaisesti ElämänTimantin tuloskorttiin: omat TO DO -listat ja muistilaput voi helposti laittaa koneelle lennossa. Mikäs sen tehokkaampaa kuin ääni taskussa muistuttamassa: "varaa aika hammaslääkäriin" :)
Mutta missä sitten mobiilipalveluiden ansaintalogiikka on? Hakupalveluissa vai sovelluksissa? Mashable blogikirjoituksessa spekuloidaan asiaa mielenkiintoisesti:
"It will be interesting to see how Apple will use Siri and its technology in the future. The technology could monetize mobile search using the semantic web and voice-driven data to create the same platform that has driven desktop search."
Entä mitä tämä voisi suomalaiselle kuluttajalle tarkoittaa? No ainakin itse mieleeni tulee erilaiset elämää helpottavat mobiilisovellukset kuten esim. Foodie.fm - joka voisi puheella hakea suosikkireseptejä tietyn raaka-aineen perusteella. En tiedä toimisiko, todennäköisesti. Ainakin se helpottaisi monen naisen elämää.
Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Matti Lehti kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynässä 17.12. osuvasti, miten Suomen on muututtava hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimijasta asiakaslähtöiseksi palvelutaloudeksi. Tosiasia on, että teollisuudesta katoaa työpaikat halvemman tuotannon maihin. Sen korvaamiseksi on kehitettävä uusia vientikelpoisia palveluita. Lehti kiteyttää:
"Palvelutalous ei ole vain paitojen pesemistä vaan myös erittäin vaativia suunnittelupalveluja sekä suurta asiantuntemusta edellyttäviä ihmisen ruumiin, sielun ja varallisuuden hoitoon liittyviä tehtäviä. Aineettomia hyödykkeitä tuottavat toimialat ovat kasvussa kaikkialla maailmassa."
Usein kuulee sanottavan, että suomalainen asenne "tee-se-itse" yhteiskuntana olisi palvelutuotannon kasvun pullonkaula. Kyllä ja ei. Kun tuloja ei ole, millä ostaa palveluita, työ on tehtävä itse. Toisaalta, kun tarvitaan Lehden mainitsemia asiantuntijapalveluita, kuten lääkäriä, juristia tai sijoitusneuvojaa, niistä palveluista ollaan valmiita maksamaan. Myös erilaiset koulutus- ja valmennuspalvelut ovat asiantuntijapalveluita, tai vaikkapa tyylikonsultointi.
Tällä hetkellä asiantuntijapalvelut pohjautuvat vahvasti henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja ajan myyntiin. Tuottavuushyppy saadaan aikaan, kun tämä osaaminen voidaan joko osittain tai kokonaan tuotteistaa digitaaliseen jakeluun tietoverkkoihin.
Digitaalisen palvelutuotannon pullonkaulat
Tällaisten asiantuntijapalveluiden digitalisoinnin kehittämisessä en näkisi "tee-se-itse" mentaliteettia ongelmana. Pikemminkin haasteita tuovat toisaalta osaamisen asiakaslähtöinen konseptointi ja tuotteistaminen, ja toisaalta loppukäyttäjän tietoturvaa koskevat huolet.
Esimerkiksi sijoitusneuvontapalvelut ovat hyvä esimerkki suurta asiantuntemusta edellyttävästä varallisuuden hoitoon liittyvästä tehtävästä. Riippumattomalle digitaaliselle sijoitusneuvonnalle olisi varmasti kysyntää, jos joku sellaisen tarjoaisi. Viime aikaiset uutiset ovat osoittaneet, että ns. sijoitusneuvonta usein onkin rahoitusalan yritysten tuotemyyntiä. Kuka lähtisi kehittämään riippumatonta sijoitusneuvontaa online-ympäristössä?
Toinen pullonkaula on loppukäyttäjä. Olisiko kuluttaja valmis luovuttamaan talouttansa koskevat tiedot digitaaliseen palveluun? Luottaako hän palvelun tuottajaan ja sen tarjoamaan tietoturvaan? Onko suuryritys tai julkinen palvelu luotettavampi kuin pienyrittäjä?Samat haasteet koskevat muitakin luottamuksellisia asiantuntijapalveluita.
Kolmantena haasteena tulee vielä palveluiden suunnittelu, konseptointi ja rahoitus. Kehittääkö palveluita yksityishenkilö, innovatiivinen start-up yritys vai tunnettu suuryritys? Miten palvelutuotannon aihioiden kehittäminen mahdollistetaan ja rahoitetaan? Lääkärillä tai juristilla tuskin on IT-osaamista oman palveluideansa kehittämiseen, eikä välttämättä tietoa sopivista yhteistyökumppaneista.
Eri alojen osaajien yhteensaattaminen palvelisi varmasti palvelutalouden kehittämistä. Kuka sitä infrastruktuuria kehittäisi? Kun tällainen infra- tai ekosysteemi on olemassa, todennäköisyys vientikelpoisiin palveluihinkin on varmasti suurempi.
Nuoret saksalaisyrittäjät Hendrik Tiedeman (27) ja Wanja Oberhof (23) ovat kehittäneet berliinissä uuden ajan sanomalahden Niiun. Asiakas voi verkossa räätälöidä itselleen yksilöllisen lehden sisältötoiveidensa mukaisesti. Lehti toimitetaan aamulla kotiovelle. Näppärää, eikö totta? Eikä lehti maksa enempää kuin muutkaan sanomalehdet: €1,80 ja opiskelijoille €1,20.
Niiu toimitetaan yhteistyössä 17 saksalaisen ja kansainvälisen sanomalehden sekä yli 500 online-sisällöntuottajan kanssa. Lehti lanseraattiin Berliinissä 16.11.2009 ja se t
avoittelee 5000 levikkiä puolen vuoden kuluttua.
Alla Niiu Berlin-Brandenburg alueen iltauutisissa. Yrittäjät kertovat hieman omista taustoistaan sekä lehden tulevaisuudesta. Aika näyttää miten kuluttajat ottavat vastaan lehden ja tuleeko yksilöidystä sanomalehdestä uusi haastaja Suomenkin sanomalehtimarkkinoille. Ideoita ja inspiraatiota pojilla riittää!
Itselleni tämä oli myös muista syistä oikein iloinen uutinen. Kirjoitin nimittäin vuonna 1997 puoliksi leikilläni Mainonnan painopistemuutokset ja kehityssuunnat -selvityksen loppuraporttiin juuri tällaisen skenaarion eurooppalaisen sanomalehden tulevaisuudeksi vuonna 2010. Ei ihan huonosti ennustettu :)
Sain sähköpostissa kutsun tulla mukaan ideoimaan tulevaisuuden digitaalisia palveluja. Mikäs siinä, ajatus kuulosti mielenkiintoiselta.
Minua motivoitiin osallistumaan mahdollisuudella voittaa Nokia 5220 XpressMusic -puhelin tai web-kamera. Jokaisesta ideasta tai kommentista saisin yhden arvan arvontaan. Minun siis kannattaisi antaa mahdollisimman paljon ideoita ja kehitysehdotuksia - todennäköisyys, että arpa lankeaisi minulle olisi siis silloin suurempi.
Aihepiirit ovat seuraavat:
Kuvan ja matkailutiedon yhdistäminen - kännykkä
Ilman laadun ja ympäristön havainnointiyhteisö
- EnviTori
Hmm... periaatteessa ihan kiva juttu olla mukana ideoimassa tulevia palveluita, mutta jokin minua kuitenkin tässä häiritsi, enkä halunnut lähteä 'ideatalkoisiin'. Ehkä se johtui siitä, että ennen markkinatutkimuksissa sentään sai palkinnon osallitumisesta, nyt siis vain arvan. Toiseksi, eikö se ole yritysten henkilökunnan tehtävä tehtä tuotekehitystä - tai sitten ulkoistetun R&D yksikön?
Ehkä lievä ärsyyntymiseni johtui toisaalta siitä, että samaan aikaan toitotetaan, miten ideat ovat niitä arvokkaita ja peräänkuulutetaan innovointikykyä suomalaisilta yrityksiltä. Ja ilmaiseksi pitäisi niitä tuotekehitysideoita pitäisi nyt jaella? Jotenkin tuntuu hieman ristiriitaiselta.
Toisaalta fiksut yritykset ottavat asiakkaat mukaan innovointiin - Customer Driven Innovation on tärkeää, ja niinhän itsellenikin on opetettu.
Digitaaliseen palvelutuotantoon liittyy Flexible Services -tutkimusohjelma, joka on sinänsä hyvin mielenkiintoinen:
"Flexible Services -tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää uudenlainen ja modulaarinen digitaalisten palveluiden infrastruktuuri sekä ottaa käyttöön uusia infrastruktuuriin liittyviä toiminnallisuuksia ja työkaluja. Ohjelman keskeinen tavoite on luoda palveluverkosto (Web of Services), joka perustuu uudentyyppiseen osallistujien yhteistyöhön."
Ihanaa, nyt se on suoraan sanottu Jorma Ollilan suulla: "Nyt näyttää siltä, että edessä on tilanne, jossa Suomen talouskasvu etenevästi rakentuu osaamiseen ja palveluihin".
Näin siis tämän päivän Helsingin Sanomat EVA:n "Nouseeko Suomi" -symposiumia käsitelleessä jutussaan. Samalla todettiin, että Suomen talouden rakenne on muuttumassa teollisesta valmistajasta yhä enemmän esim. teollisuuden ja muita palveluita tarjoavaksi maaksi. Todellinen osaamisemme voisi olla suunnittelussa sekä tutkimus- ja tuotekehityksessä.
"I
nnovaatiot eivät välttämättä ole teknologisia, vaan ne lähtevät enemmän kuluttajien tarpeista. Ne lähtevät muotoilusta, logistiikasta ja kokonaan uusista bisnesmalleista" toteaa Ollila.
Nyt kun devalvaatiota ei enää ole käytettävissä teollisuuden kilpailukyvyn parantajana, ja olemme mukana globaalissa taloudessa, vaaditaan aivan erilaista ajattelua ja luovuutta. Kulutustavaroissa tämä käytännössä tarkottaisi sitä, että suunnittelu ja design tehdään täällä, mutta valmistus jossain muualla.
Valitettavan usein, kun Suomessa puhutaan palveluista - keskustelu kääntyy kotipalveluihin. Emmekö me ymmärrä, että on olemassa myös skaalattavia palveluita?
Uudenlaiseen luovuuteen tarvitaan poikkitieteellistä ja monikulttuurisia tiimejä: humanisteja, insinöörejä, graafikoita, designereita, muusikoita - myös kohdemarkkinoiden ihmisten näkökulma. Sekä liiketoimintaosaamista.
Mutta miten käy tekijänoikeuksian palveluinnovaatioissa? Työsuhteessa ne siirtyvät yrityksille, mutta entä palveluinnovaatioissa? Eihän niitä voi patentoida? Innovoidaanko jatkossa vain suuryrityksissä ja miten pienyrittäjät tai opiskelijat osaavat hinnoitella innovaationsa?
Lopuksi nostaisin vielä Lenita Airiston erinomaisen pointin: hän kannustaa naisia yrittäjyyteen sekä nostaa esiin unohdetun kuluttajaryhmän: seniorit ja tulevaisuuden eläkeläiset. Heillä on varaa ostaa palveluita, kuitenkaan niitä ei kukaan tunnu tarjoavan. Varsinkaan digitaalisesti. Siinä on saumaa sekä tapahtumatuottajille että sisältönikkareille :)
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua tekijänoikeuksista ja freelancereiden asemasta nykyisillä työmarkkinoilla. Erityisen huolestuttavaa on mielestäni freelance toimittajien, ja yleensäkin luovien ammattilaisten tilanne alihankkijoina. Jos tilaaja haluaa kaikki oikeudet työhön (mainonta, tv-ohjelmat), niin järkevää olisi riittävän korkea kertakorvaus. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan hinnat puristetaan todella alas. Yrittäjien oman työn hinnoittelu painuu alle kannattavuusrajan.
Sama tilanne lienee it-alan alihankkijoilla. Isot ostajat puristavat ruuvia kunnes lopulta työt siirtyvät halvemman työvoiman maihin
. Kiinassa ja Intiassa voi tehdä grafiikkaa, mainontaa, musiikkia, koodausta, designia. Olemmeko me kilpailukykyisiä? Mitä me teemme kaikilla näillä koulutetuilla osaajilla, joita kuulemma kilpailukykymme tarvitsee. Missä on luovan työn skaalattavuus?
Mihin menet media?
Jatkan pohdintaa. Ollaanko kohta siinä tilanteessa, että kuluttajat itse tekevät toimittajien ja valokuvaajien työn media-alalla; netti-tv:n kautta tuotetaan sisältöjä av-muodossa ja blogit toimivat julkaisualustana niin kolumneille kuin kirjoillekin? Miten käy lehtien? Haluavatko kuluttajat lehtibrändejä vai luottavatko he netin sisältöön?
Tein yli 10 vuotta sitten tutkimuksen median ja mainonnan tulevaisuudesta. Silloin jo oli aavistettavissa, että kuluttajat siirtyvät pull-kysyntään jossain vaiheessa: netistä haetaan tietoa, eikä enää olla mainonnan tai toimituksellisen materiaalin push-virrassa.
Tämä voi olla mahdollisuus lahjakkaille sisällöntuottajille. Syntyy uusia medioita, uusia portaaleja ja aivan uudenlaisia ansaintalogiikoita. Jos osataan ja halutaan ajatella ansaintalogiikkaa. Tämä on ollut nähtävissä osittain jo ulkomailla blogikulttuurin myötä. Kuluttaja menee kyllä sinne, missä on mielekästä ja merkityksellistä sisältöä. Harvalla suhde mediabrändiin on niin vahvasti tunnepohjainen, että sitouduttaisiin tiettyyn lehteen tai tv-kanavaan, jos sisältö ei ole riittävän innovatiivinen.
Työsuhde ja ideoiden myyminen
IT-puolella tekijänoikeus on hieman paremmin suojattu tietokantojen ja tietokoneohjelmien kautta. Usein tekijänoikeudet ja lähioikeudet ovat kuitenkin sopimuskysymyksiä, jotka tulee määritellä niin työsopimuksessa kuin tilaajalle omaa työpanosta myydessäkin. Kuinka moni osaa ja uskaltaa laittaa hintalapun tarpeeksi korkealle? Ja maksaako asiakas, kun joku toinen suostuu tekemään työtä ruokapalkalla tai barterilla. Niistä ei muuten kerry eläkettä työn tekijälle. Entä miten suojata ideat myyntivaiheessa?
Luovan työn tekijöiden kannalta olisi todellakin parasta olla kiinteässä työsuhteessa työnantajaan. Kuitenkin samaan aikaan elämme ulkoistamistrendiä, jossa firmat mieluummin ostavat työn ostopalveluna joko vuokrafirmojen kautta tai alihankkija-yrittäjiltä.
Jos tilauksia ei tule, on alihankkija yrittäjä täysin tyhjän päällä, koska hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuksiin. Ei edes toimeentulotukeen.
En voi olla pohtimatta, miten tämä vaikuttaa Suomen innovaatiokykyyn ja haluun. Ymmärrän kyllä suuryritysten paineet, mutta luovan työn tekijän näkökulmasta tilanne on vähintäänkin haasteellinen.
Tämä viikko on ollut aikamoista huisketta. Olen päässyt tutustumaan lähemmin Design Factoryn toimintaan ja myös vienyt eteen päin omaa sosiaalisen median hyödyntämiseen pohjaavaa ideaani.
Käytännössä olen huomannut, että muiden kuin teknologisten innovaatioiden eteen päin vieminen on erittäin työlästä. Siksi ilahduin suuresti, kun avasin tuoreen Talouselämän ja lukaisin Jyrki Alkion pääkirjoituksen "Liian hutera pohja innovaatioille", jossa hän kirjoittaa:
"Tutkimus ja tuotekehitys vauhdittivat Suomen nousua edellisestä lamasta, mutta vanha malli ei enää toimi. Onkin syytä kysyä avoimesti, mitä miljardeilla saadaan aikaan."
Ja sitten tulee paras kohta:
"Tulevaisuuden menestysyritykset eivät välttämättä valtaa maailmaa vimpaimilla, vaan esimerkiksi mullistavilla palveluinnovaatioilla. Teknologian lisäksi julkisin varoin pitää tällöin vauhdittaa myös palvelujen kehittämistä."
Toinen asia, mikä itseäni on kieltämättä hiertänyt, on innovaatioiden ja ennen kaikkea start-up yrittäjien tukeminen. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin jostain kumman syystä tukirahoista ei voi yrittäjä maksaa itselleen palkkaa. Miten sitten voi ryhtyä yrittäjäksi? Käytännössä vain joko ottamalla velkaa, omaamalla hyvät säästöt tai tekemällä samalla toista palkkatyötä.
Stardoll.com tuntuu aivan liian hyvältä ollakseen totta! Turkulainen eläkkeellä oleva siivoja perusti nettisivut, joista tulikin miljoonabisnes: Stardoll
"Stardoll on suurin online-yhteisö tytöille, jotka rakastavat muotia, shoppailua ja sisustamista, ovat luovia ja haluavat tutustua uusiin ystäviin ympäri maailmaa. Jäsenet luovat oman MeDoll-avatarin, käyvät shoppailemassa, pukevat nukkeja, sisustavat sviittejään, ilmaisevat itseään luovalla tavalla ja viettävät aikaa ystäviensä kanssa".
Pienestä ja kotikutoisesta harrastuksesta MS Paint -ohjelmalla lähti liikkeelle miljoonabisnes, johon on sijoitettu 10 miljoonaa euroa pääomasijoittajien kautta. Jos Index Ventures ja Sequoia Capital kaltaiset riskirahoittajat ovat sijoittaneet yhtiöön, niin kertakaikkiaan upea menestystarina.
Harmi vain, että yhtiö siirtyi Tukholmaan 2006 saatuaan ruotsalaisen toimitusjohtajan.
Nyt kaikki herätys! Mitä me täällä oikein taantumaa ja lamaa surkutellaan - aletaan kehittelemään uusia ja innovatiivisia nettisisältöjä ja laitetaan Suomen talous kuntoon!
Yrittäjyys on nousemassa erittäin tärkeäksi työllistämisen muodoksi. Tarvitsemme uusia yrityksiä ja yrittäjiä työllistäjinä ja toisaalta yrittäjähenkisiä henkilöitä toiminnan jatkajiksi yritysten sukupolven vaihdoksessa. Suomea uhkaa työnantajapula, ei työvoimapula.
Helsinki Metropolitan Entrepreneurship Academy tarjoaa korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden saada todellista yrittäjyyskoulutusta osana Helsinki Metropolitan Innovation Platformin (HMIP) toimintaa.
Yrittäjyystiistai - Entrepreneurship Tuesday on kaikille avoin, ilmainen yrittäjyystapahtumasarja. Ensi tiistain teemana on rahoituksen löytäminen ja puhujina kaksi kovan luokan kansainvälistä nimeä: Alan Barrell ja Ken Smith.