Onko vahva yrityskulttuuri sittenkin parempi kuin talo täynnä brändejä?

Sunnuntai 27.6.2010 klo 12:45 - Heli Sirkiä

Verkkokauppayhtiö Zapposin toimitusjohtaja Tony Hsieh on juuri julkaissut kirjan Delivering Happiness: A Path to Profits, Passion and Profits, jossa hän kertoo Zapposin tarinan ja kuinka sen poikkeuksellinen yrityskulttuuri on rakennettu. 

Donna B. Howardin kirja-arvostelussa Amazonin sivuilla, kiinnitin huomiota erääseen kohtaan, joka on vaivannut minua jo pitkään henkilöbrändien osalta. Howard kertoo olleensa erittäin vaikuttunut siitä, miten Tony Hsieh ei rekrytoinutkaan Zapposille paljon huippulahjakkaita yksilöitä, vaan oli valmis luopumaan nopeista voitoista ja investoimaan vahvaan yrityskultuuriin. Hsieh'n mukaan lahjakkaat ihmiset voivat olla joskus sangen omahyväisiä ja voisivat riskeerata yrityskulttuurin kehittymisen. Hsieh halusi panostaa tietoisesti vahvan yrityskulttuurin rakentamiseen pitkällä aikavälillä. 

Samasta asiasta puhui myös Jim Collins kirjassaan Hyvästä paras (Good to Great). Collins puhuu viidennen tason johtajista, jotka ovat samaan aikaan sekä vaatimattomia että määrätietoisia. Viidennen tason johtajat kehittävät yritystä, eivät niinkään maksimoi omaa etuaan. Heitä on kuulemma harvassa.

Nämä esimerkit saivat minut jälleen miettimään henkilöbrändäyksen hyviä ja huonoja puolia. Kuten aiemmin olen kirjoittanut, henkilöbrändäys sopii hyvin yrittäjälle, asiantuntijalle ja luovan alan ammattilaiselle. Yrityskulttuurin johtamiselle se asettaa omat haasteensa - kumpi on tärkeämpää: tähtijoukkue vai joukkue täynnä tähtiä? Onko johtaja brändi vai onko hänen tehtävänsä tehdä yrityksestä brändi?

Eezysta laskutuskanava tuotteistetulle osaamiselle

Maanantai 21.6.2010 klo 10:42 - Heli Sirkiä

Tämän helpommaksi oman osaamisen markkinointi ja laskuttaminen ei voi enää tulla. Eezy on palvelukonsepti ammattilaisille, joilla on markkinoille arvokasta osaamista, mutta jotka eivät halua tai pysty ryhtymään suoraan yrittäjiksi. 

Tämä vaatii kuitenkin ajattelutavan muutosta: osaamista ei voi markkinoida samalla tavoin kuin pysyvää työsuhdetta etsittäessa. Se on paketoitava helposti ostettaviksi palvelutuotteiksi, kuten alla olevassa maskottipalvelu esimerkissä.  

ElämänTimantti valmennus tarjoaa myös osaamisen tuotteistamista henkilöbrändäyksen tueksi. Valmennukset toteutetaan pienryhmissä joko päivän työpajana tai 3kk muutosvalmennusprosessina. 

Osaamisen tuotteistaminen digiajassa

Maanantai 21.6.2010 klo 9:40 - Heli Sirkiä

ElämänTimantti pilottilainen Niko Mäkelä on juuri avannut 3D Maskottipalvelun. Tavoitteena hänellä oli tarjota asiakkaille helppo kanava tilata 3D maskotteja sekä markkinoida omaa osaamistaan. Valmiita maskottimalleja galleriassa on tällä hetkellä neljä: rakennusmies, ankka, guru ja mustekala. Asiakas voi valita näistä esimerkiksi tapahtumaan, kampanjaan tai yrityksen imagoon sopivan maskotiin. Yhteydenottolomakkeella on myös helppo tilata täysin uniikki maskotti.

Maskotin voi animoida liikkumaan tai jopa puhumaan; miltähän kuulostaisi tämän ankan suussa "nyt mennään eikä meinata"? 

Maskotti seikkailee sujuvasti digimaailmassa 24/7 ja on pitkäikäinen investointi.

Maskottien eduista lisää CGMascotin blogissa.

Juristipalveluiden tuotteistaminen ja moderni viestintä

Aivan toisenlaista yrityspalvelua edustaa liikejuridiikka. Lakialan imago on monen mielessä varmasti hyvin konservatiivinen ja harmaa. Fondia on oiva esimerkki, miten tuotteistamista ja sosiaalisen median palettia voidaan hyödyntää innovatiivisen yrityskulttuurin viestimiseen. Virtuaalinen datahuone ja toolkit kuulostavat kaikkea muulta kuin paperinmakuisilta ja harvemmin sitä juristeja näkee punaisissa t-paidoissa ja farkuissa poseeraamassa. Mielenkiintoisia ovat myös heidän tapansa toteuttaa yrityksen yhteiskuntavastuuta eri alueilla. Digitaalinen tuotteistaminen ja brändäys toimii siis myös tällä alalla. Peukut! 

Työn tekemisestä palveluiden tuotteistamiseen

Keskiviikko 19.5.2010 klo 13:44 - Heli Sirkiä

Työmarkkinoilla on menossa iso muutos tavassa tehdä työtä. Ennen olimme jossain töissä, tulevaisuudessa tarjoamme osaamistamme erilaisiin projekteihin. Ehkä tästä voisi jossain määrin puhua myös innovaationa: uutena tapana tehdä työtä. 

Mutta uusi tapa vaatii myös hyvin uudenlaista ajattelua. Emme ole enää työnhakijoita vaan osaamisen markkinointibisneksessä. Enää ei riitä, että esität CV:si ja kehut olevasi 'hyvä tyyppi'. Nyt ja tulevaisuudessa pitää osata tuotteistaa omaa osaaminen myytäväksi palvelupaketiksi. Mielellään useammaksi tuotteeksi eri kohderyhmille.

Tässä pari erinomaista esimerkkiä yrittäjistä, jotka ovat tuotteistaneet oman osaamisensa helposti markkinoitavaan muotoon:

CocoStyle - tyylikonsultaatio ja Personal Shopper palvelut

Tyylikonsultti Maarit Jantunen on tuotteistanut lukuisia erilaisia palveluita oman osaamisensa ympärille. CocoStylen paletista löytyy erilaisia tuotteita yrityksille, yksityishenkilöille sekä muodin ja markkinoinnin ammattilaisille. Palvelut yksilöidään, mutta ne on silti tuotteistettu helposti tilattavaan muotoon, joilla on myös selkeä hintalappu. 

Vauras Nainen - varallisuusvalmennusta naisille (ja miehillekin...)

Tapasin Terhi Majasalmen Naisten sijoituskirjan lanseeraustilaisuudessa ja ihastuin hänen liikeideaansa tarjota riippumatonta talous- tai varallisuusneuvontaa naisille. Yleensähän naiset eivät helposti uskalla rahasta ja sijoittamisesta kysellä - ainakaan miesten läsnäollessa. Siksi tuntui erinomaiselta idealta tarjota naiselta-naiselle opastusta tässä elämän kannalta tärkeässä asiassa. Myös Terhi on tuotteistanut kiinteistö- ja rahoitusalan osaamisensa selkeäksi tuotteeksi, yhden päivän valmennukseksi.  

Kun henkilöön sitoutunut osaaminen on tuotteistettu tällä tavoin selkeäksi kokonaisuudeksi, yrityksen tai kuluttajan on paljon helpompi se ostaa. Esimerkiksi yrityskoulutuksista vastaavien henkilöiden on paljon helpompaa ja nopeampaa poimia kokonaisuus osaksi henkilökunnan kehittämistä koulutusohjelmaa. 

Osaamisen markkinointi on paljolti palveluiden tuotteistamista. Mitkä ovat Oy Sinä Itse Ab:n hittituotteet? 

Onko palveluiden johtaminen minuuden muokkaamista

Torstai 13.5.2010 klo 14:04 - Heli Sirkiä

Palvelualalla ihmisten johtaminen on erityisen haastavaa vahvojen yritysbrändien osalta: huvipuistot, teleoperaattorit, lääkärikeskukset. Ne kaikki ovat palveluorganisaatioita, jossa mielikuva tuotteesta tai yrityksistä muodostuu kohtaamisissa yrityksen työntekijäiden kanssa. 

Design Management käsittelee yrityskuvan hallintaan monikanavaisesti; henkilöstö on yksi sen osatekijä. Aiheen kotimainen perusteos Design management - yrityskuvasta kilpailuvaltti (Otava 1994) on erinomainen läpileikkaus aiheesta. Kirjan toimituskuntaan kuuluivat Liisa Poikolainen (pt), Marja-Leena Andelmin, Ulla Casagrande, Hilkka Hiltunen, Yrjö Klippi, Tuula-riitta Markkanen, Heikki Mäkijärvi sekä Jukka Rissanen. Käyttäytymisestä eli ihmisistä todetaan kirjassa näin (s.197): 

"Asia joka helposti jää vähemmälle huomioille, on yrityksessä työskentelevien ihmisten käyttäytyminen sekä toisiaan että yrityksen ulkopuolisia ryhmiä kohtaan. Käyttäytyminen muodostaa joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90% yrityskuvasta". 

Sanomattakin on selvää, että päivittäiset vuorovaikutustilanteet vaikuttavat ihmisiin. Paineet asiakkaiden suunnalta ovat kovat, joten esimiehen ja johtajan rooli palvelumielikuvan hallinnassa korostuu. Mikäli organisaatiossa on tiukka ja kontrolloiva kulttuuri, työntekijä joutuu kovaan paineeseen työroolinsa suorittamisessa, joskus jopa esittämisessä. Jos taas esimies ja ylin johto pystyvät luomaan innostavan ilmapiirin, se heijastuu myös sidosryhmäkohtaamisissa. 

Ravintola-alalla konseptointi ja brändäys on yleistä. Ravintolabrändin asiakaskokemukseen vaikuttavat sekä ruoka, miljöö että henkilökunta. Palvelualalla henkilöjohtaminen on siis brändin kannalta äärimmäisen tärkeää. Kustannuspaineista johtuen se ei ehkä käytännössä toteutu optimaalisella tavalla. Kuinka moni jaksaa olla ystävällinen jos orgnisaation sisällä on ongelmia ja ... "hatuttaa". 

Suomen Akatemialla on meneillään tutkimusohjelma Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus WORK tutkimusohjelma 2008-2011, joka ehkä osaltaan pureutuu juuri näihin ongelmiin. Osana sitä on erillinen hanke Gender inequalities, emotional and aesthetic labor and well-being in work, jossa puhutaan henkilöbrändäyksestä mielestäni hieman väärin perustein minuuden muokkauksena.

Olen samaa mieltä siitä, että jos ihminen pakotetaan esittämään työssään tiettyä roolia, se on erittäin haitallista ja stressaavaa. Sen sijaan en oikein ymmärrä sitä, että henkilöbrändäys nähdään ulkoaohjattuna temppukikkailuna, kuten Nettitelkku.fi videolla annetaan ymmärtää. 

Parhaimmillaan palvelualan työntekijä on motivoitunut, luonteeltaan asiakaspalveluhenkinen ja ulospäinsuuntautunut. Se vaatii kuitenkin johtamiselta paljon: hyvinvoiva ihminen on vireä ja positiivinen, väsynyt ja turhautunut jotain ihan muuta.  

Vai olisiko osittain kyse asenteesta ja kulttuurieroista? Miksi Tallinnassa saa kohteliasta palvelua ja Suomessa harvemmin? Tätä asiaa pohdin viime elokuussa kirjoituksessani. 

Onko puheohjattu Siri mobiilipalveluiden kvanttihyppy?

Torstai 29.4.2010 klo 9:31 - Heli Sirkiä

Viime talvena ihastelin Siri-nimistä puheohjattua mobiilihakusovellusta iPhonessa. Miten näppärää olisi, jos olisi puheohjattu assari. Oheisessa videossa näkyy havainnollisesti, miten Siriä voi käyttää esim. tietyntyylisen ravintolan etsimiseen tietyllä alueella tai miten se voi muistuttaa vaikkapa kissan ruokkimisesta tai äidille soittamisesta. Vaimosta, asiakkaasta tai tyttöystävästä nyt puhumattakaan. Ehkä hakua voisi käyttää myös sopivan työntekijän löytämiseen osaamisen avainsanoilla - kun nyt niin paljon työvoimapulasta puhutaan.

Siri sopisi myös erinomaisesti ElämänTimantin tuloskorttiin: omat TO DO -listat ja muistilaput voi helposti laittaa koneelle lennossa. Mikäs sen tehokkaampaa kuin ääni taskussa muistuttamassa: "varaa aika hammaslääkäriin" :)

Mutta missä sitten mobiilipalveluiden ansaintalogiikka on? Hakupalveluissa vai sovelluksissa? Mashable blogikirjoituksessa spekuloidaan asiaa mielenkiintoisesti: 

"It will be interesting to see how Apple will use Siri and its technology in the future. The technology could monetize mobile search using the semantic web and voice-driven data to create the same platform that has driven desktop search."

Entä mitä tämä voisi suomalaiselle kuluttajalle tarkoittaa? No ainakin itse mieleeni tulee erilaiset elämää helpottavat mobiilisovellukset kuten esim. Foodie.fm - joka voisi puheella hakea suosikkireseptejä tietyn raaka-aineen perusteella. En tiedä toimisiko, todennäköisesti. Ainakin se helpottaisi monen naisen elämää. 

Siri valittiin myös maaliskuussa Microsoftin BizSpark Accelerator -kilpailussa innovatiivisimmaksi Web-teknologiaksi. Ei huono! 

Henkilöbrändi luo kilpailuetua ja suojaa osaamista

Perjantai 12.3.2010 klo 11:03 - Heli Sirkiä

Henkilöbrändi käsitettä voi lähestyä kahdesta eri suunnasta: artisti tai julkkisnäkökulmasta tai sitten asiantuntija-osaaja  näkökulmasta. Artistibrändissä on enemmän kyse viihde- tai kulttuurituotteesta kun taas osaajabrändissä markkinoidaan ensisijaisesti omaa työpanosta ja luodaan mainetta osaavana henkilönä.  

ElämänTimantti henkilöbrändityökalua voidaan soveltaa molempiin. Henkilöbrändin ydin kysymys on: "mistä sinut tunnetaan"? Miten artisti on positioitu tai mikä on asiantuntijan core osaamisaluetta? 

ElämänTimantti henkilöbrändityökalu mukailee Design Management viitekehystä. Keskiössä on yksilön identiteetti ja arvot. Se pohjautuu siis aitouteen, eikä ole mikään ulkopäin rakennettu kermakakku tai "minuuden muokkausta". 

Yksilön arvot ja persoonallisuus välittyvät elämämme eri sidosryhmille tekoina ja sanoina; sekä henkilökohtaisesti että digitaalisesti. Jos emme itse ole määritelleet omaa ydinosaamistamme tai ammatillisia tavoitteita, miten voimme niitä muille viestiä? Olemmeko tietoisia siitä, mitä viestimme? Ovatko lähettämämme viestit linjassa sen kanssa, mitä tulevaisuudelta toivomme?

Tuotteistatko itsesi vai osaamisesi

Kuten yllä olevasta kuvasta voit nähdä, tuotteet ovat se myytävä osa. Artistit voivat saada tuloja keikoista, teoksista, lisenssituloista tai sponsoriyhteistyöstä. Osaajat puolestaan voivat myydä osaamistaan työpanoksina tai tuotteistaa sen palveluiksi tai fyysisiksi tuotteiksi. Hintaan vaikuttaa henkilön maine: onko artisti suosittu tai kuka on ansainnut gurun arvon omalla alallaan. Guru saa kovempaa palkkaa, samoin hänen kirjansa tai luentonsa myydään kovemmalla katteella. Se kuitenkin pohjautuu osaamiseen ja tyytyväinen asiakas on hyvä mittari. 

Osaamisen suojaaminen

Osaamisen suojaaminen ja immateriaalioikeudet ovat yksi haastavimpia kysymyksiä luovan talouden tulonjaossa. Kaikki tiedämme, että ideat ja luovuus on se arvokas asia, mutta miten sen pystyy kääntämään tuloiksi? Tätä kirjoittaessani ahtaajat istuvat edelleen lakossa muutosturvan puolesta. Entä luovien ihmisten osaamisen turva, onko sille mitään takeita?

Immateriaalioikedet eli lainsäädännön suojauskeinot ovat patentti, hyödyllisyysmalli, mallioikeus, tavaramerkki ja tekijänoikeus. Esim. ElämänTimantti valmennuksen suojauskeinot ilman teknologiaa olisi siis lähinnä tavaramerkki, joka suojaa lähinnä nimen käyttöoikeutta. Kuka tahansa voi alkaa vetämään henkilöbrändäysvalmennusta eri nimellä. Inhimillistä osaamista on kuitenkin vaikea kopioida. 

Lainsäädännön lisäksi suojauskeinoja ovat sopimukset (esim. salassapitosopimus, omistus- ja käyttöoikeussopimukset) sekä ei-muodolliset osaamisen suojauskeinot. Tällaisia ovat esim. julkaiseminen, henkilöstön sitouttaminen, tehtävien osittaminen tai dokumentointi. Itse olen valinnut julkaisemisen blogin kautta. 

Erityisiä haasteita luoville ideanikkareille ovat erilaiset yhteistyöhankkeet, joissa mukana on sekä yrityksiä että yksityishenkilöinä toimivia osaajia. Tällöin sopimusjuridiikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota alusta lähtien. 

Henkilöbrändi antaa mainetta ja suojaa

Haluan siis vielä kertaalleen painottaa eri alojen luoville ihmisille: panostakaa oman henkilöbrändin tietoiseen rakentamiseen. Kun rakennat tietoisesti ja systemaattisesti omaa mainettasi osaamisesi pohjalta, sekä julkaiset ajatuksiasi blogin julkaisualustalla, se on oikasti yksi parhaita osaamisen suojaustapoja. Samalla se toimii luovan ajattelijan markkinointivälineenä.

Työsuhteessa henkilöbrändeistä hyötyvät osaamisintensiiviset yritykset, yrittäjänä henkilö itse. Myös työnhaussa henkilöbrändi ja oman osaamisen markkinointi on suositeltavaa; mitä hyötyä on osaamisesta, jos ei siitä kukaan muu tiedä?

Lähteet

Seliina Päällysaho ja Jari Kuusisto: Osaamisen suojaaminen palveluja kehittävissä yrityksissä. Tekes 2006.

Elina Jaakkola, Markus Orava, Virpi Varjonen: Palvelujen tuotteistamisesta kilpailuetua. Opas yrityksille. Tekes 2007.

Onnellisuus on hyvä vientituote

Perjantai 5.2.2010 klo 9:33 - Heli Sirkiä

Eilen saimme kuulla hienoja uutisia: TV1:n esittämän Elämä pelissä - onnellisuuden salaisuus -ohjelmaformaatin optio on ostettu neljään maahan. Konsepti on syntynyt YLEn, Tarinatalon, Duodecimin ja THL:n yhteistyönä. Hienoa, onnittelut tekijöille!

Tuotantoyhtiö Tarinatalon toimitusjohtaja Kari Tervo mainitsee suosion salaisuudeksi positiviisuuden. Reality ohjelmille tyypillisen kyykyttämisen ja pudotuspelin sijasta ohjelmassa keskitytään osallistujille itselleen tärkeisiin asioihin, sekä sitä kautta löytämään onnellisuuden avaimet. 

Formaattiin kuuluu myös Onnellisuustesti, joka on kaikille avoin netissä. 

Voiko hyvinvoinnille asettaa tavoitteita?

Samalla kun olen vilpittömästi iloinen konseptin menestyksestä, mietin miksi tavoitteellinen toiminta saa niin monet suomalaiset takajaloilleen. Eikö onnellisuus loppupelissä tule siitä, että ihminen tekee sellaisia valintoja ja asioita elämässään, jotka ovat hänen arvojensa mukaisia? Miksi sellaisille asioille ei voisi asettaa tavoitteita ja suunnitelmia?

Vai johtuuko tavoitteellisuuden vastustaminen työelämän lukuisista tulosmittareista ja raportointikäytännöistä. Miten kehittää systeemejä siten, että aika ei kulu raportointiin, vaan itse asiaan?

Pienyrittäjien sparraaminen on palkitsevaa

Lauantai 30.1.2010 klo 17:58 - Heli Sirkiä

Kirjoitetaanpa tänään pari sanaa ElämänTimantti pilottihenkilöistä ja suomalaisesta palveluiden ostokulttuurista.

Olen todella iloinen, miten tarmokkaasti "Timantit" ovat kukin omia tavoitteitaan lähteneet työstämään. Tulosta näkyy eri tavoilla, mutta ilahduttavaa on se positiivinen vire, mikä tekemisessä on. Mutta kuinka monella pienyrittäjällä tai kotitaloudella on varaa ostaa asiantuntijapalveluita?

Eilen tapasin erästä pienyrittäjää hänen työmatkansa puitteissa. MIten hyvältä tuntuikaan hänen spontaani kommentti: "miten sinä jaksat meidän asioita miettiä". Jostain syystä se ei tunnu lainkaan raskaalta, vaan päinvastoin, tuntuu mielettömän hyvältä jos vain pystyy auttamaan toisia eteen päin. Olisikohan se sitten oma "kutsumusammattini"?

Tänään sain toiselta valmennettavalta sähköpostia. Hän oli lähdössä matkalle, ja lähetti tammikuun tehtävälistan takaisin. Vähän hän pyyteli anteeksi, kun yhden rastin tekeminen oli jäänyt kolmesta tunnista kiinni, kun piti lomareissulle ja koneeseen ehtiä. Ja silti hän oli saanut todella paljon asioita tehdyksi ja liiketoimintaansa rakennetuksi. Vitsi mikä asenne! Wow, olen aivan otettu.  

Samalla mietin, miksi asiantuntijapalveluista ei voisi saada jonkinlaista verohelpotusta? 

Jos kerran kotitaloushelpotusta saa nikkarointiin ja siivoukseen, niin miksei kotitalousvähennystä voisi myös laajentaa asiantuntijapalveluihin? Parisuhde- tai ravitsemusneuvontaa voisi oikein hyvin tukea verovaroin, eikä ihmisten tarvitsisi jonotella julkiseen palveluun. Pienyrittäjien markkinoinnin ja muiden asiantuntija ostopalveluiden tukemisesta nyt puhumattakaan. 

Jos Suomeen halutaan luoda muutakin palveluliiketoimintaa kuin paidanpesua ja julkisia palveluita, niin eikö olisi aika pohtia myös verohelpotuksia asiantuntijapalveluiden moottorin vauhdittamiseksi?

Suomalaisen palvelutalouden haasteet

Maanantai 28.12.2009 klo 8:57 - Heli Sirkiä

Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri Matti Lehti kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynässä 17.12. osuvasti, miten Suomen on muututtava hallinto- ja tuotantokeskeisestä toimijasta asiakaslähtöiseksi palvelutaloudeksi. Tosiasia on, että teollisuudesta katoaa työpaikat halvemman tuotannon maihin. Sen korvaamiseksi on kehitettävä uusia vientikelpoisia palveluita. Lehti kiteyttää: 

"Palvelutalous ei ole vain paitojen pesemistä vaan myös erittäin vaativia suunnittelupalveluja sekä suurta asiantuntemusta edellyttäviä ihmisen ruumiin, sielun ja varallisuuden hoitoon liittyviä tehtäviä. Aineettomia hyödykkeitä tuottavat toimialat ovat kasvussa kaikkialla maailmassa."

Usein kuulee sanottavan, että suomalainen asenne "tee-se-itse" yhteiskuntana olisi palvelutuotannon kasvun pullonkaula. Kyllä ja ei. Kun tuloja ei ole, millä ostaa palveluita, työ on tehtävä itse. Toisaalta, kun tarvitaan Lehden mainitsemia asiantuntijapalveluita, kuten lääkäriä, juristia tai sijoitusneuvojaa, niistä palveluista ollaan valmiita maksamaan. Myös erilaiset koulutus- ja valmennuspalvelut ovat asiantuntijapalveluita, tai vaikkapa tyylikonsultointi.

Tällä hetkellä asiantuntijapalvelut pohjautuvat vahvasti henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja ajan myyntiin. Tuottavuushyppy saadaan aikaan, kun tämä osaaminen voidaan joko osittain tai kokonaan tuotteistaa digitaaliseen jakeluun tietoverkkoihin. 

Digitaalisen palvelutuotannon pullonkaulat

Tällaisten asiantuntijapalveluiden digitalisoinnin kehittämisessä en näkisi "tee-se-itse" mentaliteettia ongelmana. Pikemminkin haasteita tuovat toisaalta osaamisen asiakaslähtöinen konseptointi ja tuotteistaminen, ja toisaalta loppukäyttäjän tietoturvaa koskevat huolet. 

Esimerkiksi sijoitusneuvontapalvelut ovat hyvä esimerkki suurta asiantuntemusta edellyttävästä varallisuuden hoitoon liittyvästä tehtävästä. Riippumattomalle digitaaliselle sijoitusneuvonnalle olisi varmasti kysyntää, jos joku sellaisen tarjoaisi. Viime aikaiset uutiset ovat osoittaneet, että ns. sijoitusneuvonta usein onkin rahoitusalan yritysten tuotemyyntiä. Kuka lähtisi kehittämään riippumatonta sijoitusneuvontaa online-ympäristössä?

Toinen pullonkaula on loppukäyttäjä. Olisiko kuluttaja valmis luovuttamaan talouttansa koskevat tiedot digitaaliseen palveluun? Luottaako hän palvelun tuottajaan ja sen tarjoamaan tietoturvaan? Onko suuryritys tai julkinen palvelu luotettavampi kuin pienyrittäjä?Samat haasteet koskevat muitakin luottamuksellisia asiantuntijapalveluita. 

Kolmantena haasteena tulee vielä palveluiden suunnittelu, konseptointi ja rahoitus. Kehittääkö palveluita yksityishenkilö, innovatiivinen start-up yritys vai tunnettu suuryritys? Miten palvelutuotannon aihioiden kehittäminen mahdollistetaan ja rahoitetaan? Lääkärillä tai juristilla tuskin on IT-osaamista oman palveluideansa kehittämiseen, eikä välttämättä tietoa sopivista yhteistyökumppaneista. 

Eri alojen osaajien yhteensaattaminen palvelisi varmasti palvelutalouden kehittämistä. Kuka sitä infrastruktuuria kehittäisi? Kun tällainen infra- tai ekosysteemi on olemassa, todennäköisyys vientikelpoisiin palveluihinkin on varmasti suurempi. 

Henkilöbrändäys ja osaamisintensiiviset yritykset

Lauantai 24.10.2009 klo 13:09 - Heli Sirkiä

Osaamisintensiviisissä palveluyrityksissä henkilöbrändäys voidaan nähdä sekä riskinä että mahdollisuutena. Riskinä siksi, että kilpailija helposti kiinnostuu osaajasta tai asiakkaat haluavat juuri kyseisen henkilön projektitiiminsä. Mahdollisuutena se taas näkyy markkinoinnin kannalta: yrityksen maine ja haluttavuus kasvaa, kun tiedetään että huippunimi työskentelee kyseisessä yrityksessä.

Entä mitkä ovat tulevaisuudessa tällaisten yritysten kriittiset menestystekijät? Mitkä ovat ne asiat, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen menestykseen ja tavoitteiden saavuttamiseen? Hinta,  teknologia vai ihmiset?

Mainostoimistoissa hyvät copyt ja AD:t ovat henkilöbrändejä. Samoin it-puolella on omat gurunsa. Sama voisi toimia myös muihin luovan alan osaajiin – vaikkapa designereihin tai  teollisiin muotoilijoihin. 

Henkilöbrändäys prosessina

Oheinen kaavio avaa lähestymistäni henkilöbrändäykseen prosessinomaisesti.

Analyysivaiheessa pureudun ihmisen osaamiseen, arvoihin, taustoihin sekä elämäntilanteeseen. Sitä kautta syntyy käsitys visiosta ja tavoitteista, sekä strategia miten niitä kohti edetään. Profilointivaiheessa käymme yhdessä läpi ne keinot, joilla henkilön sisäinen maailma ilmaistaan ulkoisesti. Lopuksi valitaan oikeat viestintäkanavat, missä osaamisesta halutaan kertoa. Internet-ympäristö on yksi vaihtoehto.  Prosessin tuloksena tai oheistuotteena on kiteytynyt myös henkilön tarina, henkilökohtainen ”hissipuhe”.

Yrityksille henkilöbrändäyksestä on varmasti hyötyä, sillä osaajat kasvattavat yrityksen suhdepääomaa ja aineetonta varallisuutta. Osaamisen suojaaminen on toinen asia. Henkilöstön sitouttaminen ja vahva yrityskulttuuri ovat esimerkkejä ei-muodollisista suojaustavoista. Muita tapoja ovat mm. immateriaalioikeudet sekä sopimukset.

Henkilölle itselleen asia on mielestäni erityisen tärkeä. Oma henkilöbrändi on vahva ura-ankkuri luovan alan osaajalle. Osaamispääoma sitoutuu silloin itse henkilöön, ja toimii oman elämän- ja urasuunnittelun tukikohtana.

Voiko verkkopalvelun rakentaa 24 tunnissa?

Maanantai 25.5.2009 klo 10:52 - Heli Sirkiä

Nyt kannattaa olla kuulolla, miten verkkopalvelu voidaan konseptoida ja toteuttaa 24 tunnissa. Kohderyhmänä ovat pienyritykset, joiden ajanvaraus, tilaus ja markkinointisysteemi on perinteisesti toiminut kynän ja vihon varassa. Tavoitteena on siis kehittää nopeasti ja kustannustehokkaasti toimiva verkkopalvelu, joka hyödyntää modernia teknologiaa helppokäyttöisesti.

Itse törmäsin tähän tänään 9.30 aivan sattumalta, kun luin siitä kaverini Twitter profiilista. Wow, ajattelin!

Kehitysprosessia voi seurata livenä 25.-26.5. tempauksen kotisivuilla script type=">2009/05/25/projektin-lahtokohta/">24tuntia joko blogista tai Floobsin välittämä streaming-lähetyksenä. Projekti löytyy myös Twitteristä @24tuntia. 

Tempauksen takana ovat Kisko Labs ja Bolder Helsinki.

Tulevaisuuden palveluiden innovointi

Lauantai 9.5.2009 klo 11:05 - Heli Sirkiä

Sain sähköpostissa kutsun tulla mukaan ideoimaan tulevaisuuden digitaalisia palveluja. Mikäs siinä, ajatus kuulosti mielenkiintoiselta.

Minua motivoitiin osallistumaan mahdollisuudella voittaa Nokia 5220 XpressMusic -puhelin  tai web-kamera. Jokaisesta ideasta tai kommentista saisin yhden arvan arvontaan. Minun siis kannattaisi antaa mahdollisimman paljon ideoita ja kehitysehdotuksia - todennäköisyys, että arpa lankeaisi minulle olisi siis silloin suurempi.

Aihepiirit ovat seuraavat:

Kuvan ja matkailutiedon yhdistäminen - kännykkä 

Ilman laadun ja ympäristön havainnointiyhteisö - EnviTori

Seniorien tulevaisuuden palvelut - Medineuvo

Hmm... periaatteessa ihan kiva juttu olla mukana ideoimassa tulevia palveluita, mutta jokin minua kuitenkin tässä häiritsi, enkä halunnut lähteä 'ideatalkoisiin'. Ehkä se johtui siitä, että ennen markkinatutkimuksissa sentään sai palkinnon osallitumisesta, nyt siis vain arvan. Toiseksi, eikö se ole yritysten henkilökunnan tehtävä tehtä tuotekehitystä - tai sitten ulkoistetun R&D yksikön? 

Ehkä lievä ärsyyntymiseni johtui toisaalta siitä, että samaan aikaan toitotetaan, miten ideat ovat niitä arvokkaita ja peräänkuulutetaan innovointikykyä suomalaisilta yrityksiltä. Ja ilmaiseksi pitäisi niitä tuotekehitysideoita pitäisi nyt jaella? Jotenkin tuntuu hieman ristiriitaiselta.

Toisaalta fiksut yritykset ottavat asiakkaat mukaan innovointiin - Customer Driven Innovation on tärkeää, ja niinhän itsellenikin on opetettu.

Digitaaliseen palvelutuotantoon liittyy Flexible Services -tutkimusohjelma, joka on sinänsä hyvin mielenkiintoinen:

"Flexible Services -tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää uudenlainen ja modulaarinen digitaalisten palveluiden infrastruktuuri sekä ottaa käyttöön uusia infrastruktuuriin liittyviä toiminnallisuuksia ja työkaluja. Ohjelman keskeinen tavoite on luoda palveluverkosto (Web of Services), joka perustuu uudentyyppiseen osallistujien yhteistyöhön."

Lisätietoja: Flexible Services

Osaamisella ja palveluilla Suomi nousuun

Keskiviikko 6.5.2009 klo 9:38 - Heli Sirkiä

Ihanaa, nyt se on suoraan sanottu Jorma Ollilan suulla: "Nyt näyttää siltä, että edessä on tilanne, jossa Suomen talouskasvu etenevästi rakentuu osaamiseen ja palveluihin".

Näin siis tämän päivän Helsingin Sanomat EVA:n "Nouseeko Suomi" -symposiumia käsitelleessä jutussaan. Samalla todettiin, että Suomen talouden rakenne on muuttumassa teollisesta valmistajasta yhä enemmän esim. teollisuuden ja muita palveluita tarjoavaksi maaksi. Todellinen osaamisemme voisi olla suunnittelussa sekä tutkimus- ja tuotekehityksessä. 

"I nnovaatiot eivät välttämättä ole teknologisia, vaan ne lähtevät enemmän kuluttajien tarpeista. Ne lähtevät muotoilusta, logistiikasta ja kokonaan uusista bisnesmalleista" toteaa Ollila.

Nyt kun devalvaatiota ei enää ole käytettävissä teollisuuden kilpailukyvyn parantajana, ja olemme mukana globaalissa taloudessa, vaaditaan aivan erilaista ajattelua ja luovuutta. Kulutustavaroissa tämä käytännössä tarkottaisi sitä, että suunnittelu ja design tehdään täällä, mutta valmistus jossain muualla. 

Valitettavan usein, kun Suomessa puhutaan palveluista - keskustelu kääntyy kotipalveluihin. Emmekö me ymmärrä, että on olemassa myös skaalattavia palveluita?

Uudenlaiseen luovuuteen tarvitaan poikkitieteellistä ja monikulttuurisia tiimejä: humanisteja, insinöörejä, graafikoita, designereita, muusikoita - myös kohdemarkkinoiden ihmisten näkökulma. Sekä liiketoimintaosaamista.

Mutta miten käy tekijänoikeuksian palveluinnovaatioissa? Työsuhteessa ne siirtyvät yrityksille, mutta entä palveluinnovaatioissa? Eihän niitä voi patentoida? Innovoidaanko jatkossa vain suuryrityksissä ja miten pienyrittäjät tai opiskelijat osaavat hinnoitella innovaationsa?

Lopuksi nostaisin vielä Lenita Airiston erinomaisen pointin: hän kannustaa naisia yrittäjyyteen sekä nostaa esiin unohdetun kuluttajaryhmän: seniorit ja tulevaisuuden eläkeläiset. Heillä on varaa ostaa palveluita, kuitenkaan niitä ei kukaan tunnu tarjoavan. Varsinkaan digitaalisesti. Siinä on saumaa sekä tapahtumatuottajille että sisältönikkareille :)

Suomalainen innovaatiojärjestelmä

Perjantai 17.4.2009 klo 19:16 - Heli Sirkiä

Tämä viikko on ollut aikamoista huisketta. Olen päässyt tutustumaan lähemmin Design Factoryn toimintaan ja myös vienyt eteen päin omaa sosiaalisen median hyödyntämiseen pohjaavaa ideaani.

Käytännössä olen huomannut, että muiden kuin teknologisten innovaatioiden eteen päin vieminen on erittäin työlästä. Siksi ilahduin suuresti, kun avasin tuoreen Talouselämän ja lukaisin Jyrki Alkion pääkirjoituksen "Liian hutera pohja innovaatioille", jossa hän kirjoittaa:

"Tutkimus ja tuotekehitys vauhdittivat Suomen nousua edellisestä lamasta, mutta vanha malli ei enää toimi. Onkin syytä kysyä avoimesti, mitä miljardeilla saadaan aikaan."

Ja sitten tulee paras kohta:

"Tulevaisuuden menestysyritykset eivät välttämättä valtaa maailmaa vimpaimilla, vaan esimerkiksi mullistavilla palveluinnovaatioilla. Teknologian lisäksi julkisin varoin pitää tällöin vauhdittaa myös palvelujen kehittämistä."

Toinen asia, mikä itseäni on kieltämättä hiertänyt, on innovaatioiden ja ennen kaikkea start-up yrittäjien tukeminen. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin jostain kumman syystä tukirahoista ei voi yrittäjä maksaa itselleen palkkaa. Miten sitten voi ryhtyä yrittäjäksi? Käytännössä vain joko ottamalla velkaa, omaamalla hyvät säästöt tai tekemällä samalla toista palkkatyötä. 

Voisiko myös tätä jotenkin helpottaa....?